19.01.2023
Pohjois-Pohjanmaan osaamistarvekysely
Tervetuloa vastaamaan Pohjois-Pohjanmaan osaamistarvekyselyyn. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Opetushallituksen alainen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ovat sopineet käytännön ennakointiyhteistyöstä. Tarkoituksena on selvittää alueen osaamistarpeita ammattialojen näkökulmasta. Alueen näkökulma ammattialojen tulevaisuuteen ja osaamiskapeikkoihin saadaan vastaamalla JOTPAn tekemään valtakunnalliseen kyselyyn. Pohjois-Pohjanmaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä on keskustellut maakunnan tärkeimmistä aloista, joihin toivotaan vastauksia. Myös muihin aloihin voi hyvin vastata. Kun vastataan useampaan alaan, täytyy kysely aloittaa alusta. Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmät alat: ICT Sosiaali- ja terveysala Metalliala Metsäala Rakennusala Koulutus Majoitus- ja ravitsemisala Kysely löytyy TÄÄLTÄ. Vastaathan kyselyyn maanantaihin 6.2.2023 mennessä. Jokainen vastaus on tärkeä. Kiitos ajastasi! Voit välittää kyselyä myös omissa verkostoissasi. Pohjois-Pohjanmaalla tuloksia hyödynnetään maakunnallisessa osaamisen ennakointityössä sekä koulutusta ja oppimissisältöjä suunniteltaessa. Erityinen huomio kiinnitetään osaamistarpeiden ennakoituun kehitykseen ja kyselyssä tunnistettuihin osaamiskapeikkoihin. Kansallisesti tuloksia hyödynnetään mm. JOTPA:n rahoitushakujen valmistelussa ja OPH:n Osaamisen ennakointifoorumin osaamistarpeiden ennakointityössä esim. tutkintojen sisältöjen kehittämisehdotuksiin. Lisätietoja Mikko Väisänen 0503366524 mikko.vaisanen@pohjois-pohjanmaa.fi
10.10.2022
Nuorisovaltuuston pj Iida Hyvärinen: ilmastoasiat koskettavat nuoria
Pohjois-Pohjanmaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Iida Hyvärinen odottaa innolla luottamustehtäväänsä Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön neuvottelukunnassa. Hän kertoo keskustelleensa nuorisovaltuuston jäsenten kanssa nuorten evästyksistä maakunnan ilmastotyöhön. ”Olemme keskustelleet muun muassa joukkoliikenteen väylien lisäämisestä, hiilinieluista ja maataloudesta hiilen sitojana”, Iida Hyvärinen sanoo. Hyvärisen mukaan ilmastoasiat koskettavat nuoria paljon ja niistä puhutaan kokousten ulkopuolellakin. ”Meitä kiinnostaa, millainen maapallo meille jätetään ja millaisen maapallon me jätämme tuleville sukupolville”, Iida summaa. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön neuvottelukunnan tehtävä on ohjata maakunnallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden muodostusta. Neuvottelukunta seuraa toimintaympäristöään, edistää strategisten tavoitteiden edistämistä sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös vuorovaikutuksen ja yhteistyön edistäminen ilmastoasioissa maakunnan alueella. Lähitulevaisuuden näkökulmasta Hyvärinen nostaa esiin tuulivoiman merkityksen Pohjois-Pohjanmaalla. ”Tuulivoima on meille valttikortti”, hän täsmentää. Hyvärinen muistuttaa myös Pohjois-Pohjanmaan maantieteellisestä laajuudesta. Siitä kertoo muun muassa nuorisovaltuustolle tehty kysely, jossa kartoitettiin nuorten ajatuksia siitä, mikä on rakkainta luontoa omassa kunnassa. ”Metsät, vesistöt, suot, vihreys, joet ja hyvät ulkoilumahdollisuudet nousivat esille vastauksissa. Se tulee tietenkin huomioida ilmastotyössäkin, että kunnat ovat maakunnassa erilaisia.” Hyvärinen odottaa energiakysymysten olevan Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyö neuvottelukunnassa vahvasti esillä. ”Sanotaanko niin, että tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa nuorten huolestuneet puheenvuorot keskittyvät energia-asioihin”, Iida toteaa. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön neuvottelukunnan toinen toimikausi on nimetty vuosille 2022–2025. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo ja sihteerinä toimii Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Ritva Isomäki. Neuvottelukunta tekee tiivistä yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun Canemure-hankkeen kanssa.
12.09.2022
”Kulttuuri vahvasti mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Pohjois-Pohjanmaalla”
Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…
01.06.2022
Oulujoen vesistön kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vesivoimakohteet suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelussa
Pohjois-Pohjanmaan liitto on inventoinut ja dokumentoinut vesivoiman kulttuuriperintöä kolmivuotisessa hankkeessa. Valikoima hienoja voimalaitoskohteita on arkkitehti Aarne Ervin syntymän vuosipäivänä julkaistu suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelu Finnish Architecture Navigatorissa. Oulujoen vesistön voimalaitoskokonaisuus oli yksi Suomen tärkeimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen rakennettiin kuusitoista vesivoimalaitosta, jotka olivat niin tekniikaltaan kuin arkkitehtuuriltaankin aikansa huippua. Näitä kohteita on tutkittu Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämässä kolmivuotisessa EU:n rahoittamassa Vesivoiman kulttuuriperintö (Veku Vaku) -hankkeessa. Valikoima vesivoimakohteita on nyt julkaistu Archinfon ylläpitämässä suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelussa Finnish Architecture Navigatorissa. Lue tiedote ArcInfo-sivulta! Katso kohteet Finnish Architecture Navigatorissa! Lue tarkemmin Veku Vaku -hankkeesta! Lisätietoja: Kirsti Reskalenko Maakunta-arkkitehti Puh. +358 40 685 4030 Kuvassa Pyhäkosken voimalaitos, kuvaaja Pekka Elomaa
