Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali maataloudessa, turpeen energiakäytössä ja liikenteessä

08.12.2020

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön kolmesta kärkiteemasta maatalous, turpeen energiakäyttö ja liikenne on laadittu kattavat selvitykset maakunnan ilmastotiekartan askelmerkkien asettamiseen. Tuhtia tietoa ja eri skenaariovaihtoehtoja sisältävien selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on merkittäviä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaalia.

Maataloudessa tavoitteena edelleen kehittyä hiilensitojana. Tehty selvitys sisältää numeerista tietoa maatalouden biojakeiden ja sivuvirtojen kestävästä hyödyntämisestä, toimenpiteiden ilmastovaikutuksista, kustannus- ja tuottovaikutuksista sekä potentiaalista Pohjois-Pohjanmaalla. Vaihtoehtoisia päästöskenaarioita tehtiin kolme kappaletta. Selvityksen laati Ramboll Finland Oy.

Liikenteen selvitys ja siinä tehdyt laskelmat mahdollistavat ensirekisteröityjen ajoneuvojen käyttövoimajakauman vaikutusten arvioinnin tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2040 asti. Selvityksen laati Sitowise Oy.

Turpeen energiakäytön selvityksessä tarkastellaan miten alueen turpeen ja puun energiakäyttö tulee kehittymään, millaisia vaikutuksia kehityksellä on puubiomassan hankintaan ja hankintaketjuihin, sekä alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksen laati AFRY Management Consulting.

Selvityksiä ja niistä saatuja tuloksia käytettään Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan laatimisessa. Työ valmistuu alkuvuodesta ja tiekartta on maakuntahallituksen hyväksyttävänä helmikuun 2021 kokouksessa.

Selvitykset ovat ladattavissa POPilmasto -hankkeen verkkosivuilta.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Ritva Isomäki p. 040 685 4026, ritva.isomaki(at)pohjois-pohjanmaa.fi

Asiasanat:

ilmastonmuutos, ilmastotiekartta, Pohjois-Pohjanmaa, POPilmasto

12.09.2022
”Kulttuuri vahvasti mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Pohjois-Pohjanmaalla”

Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…

01.06.2022
Oulujoen vesistön kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vesivoimakohteet suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelussa

Pohjois-Pohjanmaan liitto on inventoinut ja dokumentoinut vesivoiman kulttuuriperintöä kolmivuotisessa hankkeessa. Valikoima hienoja voimalaitoskohteita on arkkitehti Aarne Ervin syntymän vuosipäivänä julkaistu suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelu Finnish Architecture Navigatorissa. Oulujoen vesistön voimalaitoskokonaisuus oli yksi Suomen tärkeimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen rakennettiin kuusitoista vesivoimalaitosta, jotka olivat niin tekniikaltaan kuin arkkitehtuuriltaankin aikansa huippua. Näitä kohteita on tutkittu Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämässä kolmivuotisessa EU:n rahoittamassa Vesivoiman kulttuuriperintö (Veku Vaku) -hankkeessa. Valikoima vesivoimakohteita on nyt julkaistu Archinfon ylläpitämässä suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelussa Finnish Architecture Navigatorissa. Lue tiedote ArcInfo-sivulta! Katso kohteet Finnish Architecture Navigatorissa! Lue tarkemmin Veku Vaku -hankkeesta! Lisätietoja: Kirsti Reskalenko Maakunta-arkkitehti Puh. +358 40 685 4030 Kuvassa Pyhäkosken voimalaitos, kuvaaja Pekka Elomaa

19.11.2021
AKKE – haku aukeaa joulukuussa

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE) käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti maakuntaohjelman ja hallituksen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa edistäviin kohteisiin. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis-, kokeilu- ja selvityshankkeisiin. Neljäs AKKE (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha) hakukierros on auki 1.12.2021 - 31.1.2022. Lue tarkemmin täältä !

21.09.2021
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta rahoitetut uudet hankkeet

16.9.2021 on päätetty rahoittaa kaksi uutta AKKE-hanketta: Syötteen matkailualueen Master Pian ja investointisuunnitelma Pudasjärven kehitys Oy 35 000 € Pohjoispohjanmaalaisen kirjallisuuden vientiä edistävän Black Hole -verkoston luominen Oulun kirjailijaseura ry 55 000 € Lisäksi rahoitettiin teemaverkosto ja kehittämisvyöhykkeiden erillismäärärahasta seuraavat hankkeet: Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi Oulun yliopisto 500 000 € Kansallinen vetyverkosto Raahen kaupunki 320 000 € Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke Oulun kaupunki 300 000 € Lisätietoja : Kehitysjohtaja Tiina Rajala p. 040 685 4033 Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala p. 050 433 3951

Uutiset

Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali maataloudessa, turpeen energiakäytössä ja liikenteessä

Aiheeseen liittyvät artikkelit