Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin  järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…

Pohjois-Pohjanmaan liitto on inventoinut ja dokumentoinut vesivoiman kulttuuriperintöä kolmivuotisessa hankkeessa. Valikoima hienoja voimalaitoskohteita on arkkitehti Aarne Ervin syntymän vuosipäivänä julkaistu suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelu Finnish Architecture Navigatorissa. Oulujoen vesistön voimalaitoskokonaisuus oli yksi Suomen tärkeimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen rakennettiin kuusitoista vesivoimalaitosta, jotka olivat niin tekniikaltaan kuin arkkitehtuuriltaankin aikansa huippua. Näitä kohteita on tutkittu Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämässä kolmivuotisessa EU:n rahoittamassa Vesivoiman kulttuuriperintö (Veku Vaku) -hankkeessa. Valikoima vesivoimakohteita on nyt julkaistu Archinfon ylläpitämässä suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelussa Finnish Architecture Navigatorissa. Lue tiedote ArcInfo-sivulta! Katso kohteet Finnish Architecture Navigatorissa! Lue tarkemmin Veku Vaku -hankkeesta! Lisätietoja: Kirsti Reskalenko Maakunta-arkkitehti Puh. +358 40 685 4030 Kuvassa Pyhäkosken voimalaitos, kuvaaja Pekka Elomaa

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE) käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti maakuntaohjelman ja hallituksen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa edistäviin kohteisiin. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis-, kokeilu- ja selvityshankkeisiin. Neljäs AKKE (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha) hakukierros on auki 1.12.2021 - 31.1.2022. Lue tarkemmin täältä !

16.9.2021 on päätetty rahoittaa kaksi uutta AKKE-hanketta: Syötteen matkailualueen Master Pian ja investointisuunnitelma Pudasjärven kehitys Oy 35 000 € Pohjoispohjanmaalaisen kirjallisuuden vientiä edistävän Black Hole -verkoston luominen Oulun kirjailijaseura ry 55 000 € Lisäksi rahoitettiin teemaverkosto ja kehittämisvyöhykkeiden erillismäärärahasta seuraavat hankkeet: Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi Oulun yliopisto 500 000 € Kansallinen vetyverkosto Raahen kaupunki 320 000 € Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke Oulun kaupunki 300 000 € Lisätietoja : Kehitysjohtaja Tiina Rajala p. 040 685 4033 Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala p. 050 433 3951

Maakunnan teollisuus on jatkanut vahvaa kasvuaan vuonna 2021. Luova talous on odotuksista poiketen myös hyvässä tilanteessa. Tämä johtuu siitä, että klusteri on tiiviisti sidoksissa korkean teknologian toimialoihin ja rakentamiseen maakunnassa. Vuoteen 2019 verrattuna matkailu on edelleen täysin eri tasolla, vaikka liikevaihto ja henkilöstömäärä ovatkin lähteneet reippaaseen kasvuun. Vienti on elpymässä, vaikka kehitys onkin vaihdellut eri kuukausina. Kaikkiaan suhdannenäkymät ovat niin positiivisia, että mikäli kasvu jatkuu näin laajalla rintamalla, työvoiman riittävyys joutuu todella koetukselle. Julkaisun voit ladata linkistä: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2021/09/Suhdannetiedot_toukokuulle_2021.pdf Kaikki suhdannejulkaisut ja uusimmat suhdanteet kuvioina löytyvät löytyvät: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/ennakointi-ja-tilastotieto/suhdanne/

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön kolmesta kärkiteemasta maatalous, turpeen energiakäyttö ja liikenne on laadittu kattavat selvitykset maakunnan ilmastotiekartan askelmerkkien asettamiseen. Tuhtia tietoa ja eri skenaariovaihtoehtoja sisältävien selvitysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on merkittäviä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaalia. Maataloudessa tavoitteena edelleen kehittyä hiilensitojana. Tehty selvitys sisältää numeerista tietoa maatalouden biojakeiden ja sivuvirtojen kestävästä hyödyntämisestä, toimenpiteiden ilmastovaikutuksista, kustannus- ja tuottovaikutuksista sekä potentiaalista Pohjois-Pohjanmaalla. Vaihtoehtoisia päästöskenaarioita tehtiin kolme kappaletta. Selvityksen laati Ramboll Finland Oy. Liikenteen selvitys ja siinä tehdyt laskelmat mahdollistavat ensirekisteröityjen ajoneuvojen käyttövoimajakauman vaikutusten arvioinnin tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2040 asti. Selvityksen laati Sitowise Oy. Turpeen energiakäytön selvityksessä tarkastellaan miten alueen turpeen ja puun energiakäyttö tulee kehittymään, millaisia vaikutuksia kehityksellä on puubiomassan hankintaan ja hankintaketjuihin, sekä  alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksen laati AFRY Management Consulting. Selvityksiä ja niistä saatuja tuloksia käytettään Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan laatimisessa. Työ valmistuu alkuvuodesta ja tiekartta on maakuntahallituksen hyväksyttävänä helmikuun 2021 kokouksessa. Selvitykset ovat ladattavissa POPilmasto -hankkeen verkkosivuilta. Lisätietoja: Projektipäällikkö Ritva Isomäki p. 040 685 4026, ritva.isomaki(at)pohjois-pohjanmaa.fi

Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi 30.9.2020 Pohjois-Pohjanmaan korona-toimenpidesuunnitelman. Suunnitelma kokoaa alueelliset, lyhyen aikavälin keinot, joilla Pohjois-Pohjanmaan elinvoima palautetaan mahdollisimman nopeasti koronakriisin jälkeen. Toimenpiteet tulee pystyä käynnistämään loppuvuoden 2020 tai vuoden 2021 aikana. Pidemmän tähtäimen strategiset valinnat ja toimenpiteet täsmentyvät maakuntaohjelmatyön 2022–2025 valmistelun yhteydessä. Suunnitelma on laadittu Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja maakunnan sidosryhmien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan toipumisen kannalta merkittävimmiksi keinoiksi on tunnistettu kansainvälisyys ja viennin edistäminen digitalisaation hyödyntäminen talouden vihreä elpyminen työmarkkinoiden toimivuus, työllisyyden parantaminen ja koulutus sekä nuorten hyvinvointi ja osallisuus Suunnitelmassa korostuu mikro- ja pk-yritysten liiketoiminnan elpyminen. Vihreässä elpymisessä keskeistä on uusiutuvan energian, bio- ja kiertotalouden ja ilmastoviisaan rakentamisen edistäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Työllisyydenhoidossa keskeisiä toimenpiteitä ovat kuntien työllisyyskokeilut. Nopean palautumisen välineitä ovat toimialakohtaiset täsmätoimenpiteet. Uutta kasvua etsitään erityisesti viennin vauhdittamisella, TKI-toiminnalla, talouden vihreällä elvytyksellä ja digitalisaation avulla uudistettavasta liiketoiminnasta. Alueellisiin toimenpiteisiin kohdistetaan käytettävissä olevia kansallisia varoja sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. Valtioneuvosto tekee päätöksen aluekehittämisvarojen alueellisesta kohdentamisesta lokakuun 2020 aikana, jonka jälkeen Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus avaavat hakukierroksen varojen hakemiseksi. Pohjois-Pohjanmaan korona-toimepidesuunnitelma 2020-2021 Lisätietoja koronatoimenpidesuunnitelmasta antaa kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, p. 050 431 0605.