Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Uutiset

Uutiset

25.03.2021

Blogi: Yrittäjyys muuttuu ja muuttaa maailmaa, myös Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla on 17000 yritystä. Näistä yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työllistävät yli 72000 henkilöä. Yrittäjyys elinvoiman tuojana on alueellemme tunnustettu. Luvutkin puhuvat asian puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla yritykset maksavat vuosittain noin 2,41 miljardia euroa palkkoja, ja liikevaihtoa syntyy noin 15,6 miljardia euroa.  Tulostakin tehdään, sillä yritykset maksavat noin 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Veroilla yhteiskunta pystyy huolehtimaan omista palveluistaan.

Yrittäjyys muuttuu koko ajan. Meidän maakunnassamme yrittäjyys on edelleen kasvussa. Yrityksiä syntyy enemmän kuin lakkaa. Yrittäjyys ylipäätään kiinnostaa enemmän uravaihtoehtona. Se on nykyään monen nuoren urahaave. Tärkeä havainto, jonka tulee näkyä opetuksessa.

Syntyvät yritykset ovat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä. Työnantajien määrä on valitettavasti laskenut useamman vuoden. Voiko iso määrä yksinyrittäjiä kasvaa siten, että myös kansantalous kehittyy? Enpä usko. Työllistäviä yrityksiä tarvitaan edelleen ja tähän on panostettava muun muassa työmarkkinauudistuksin. Koska työllistäminen koetaan haastavaksi, on löydettävä oikeat keinot tukea yksinyrittäjyyttä. Yksinyrittäjä ei yritä yksin. Yrittäjyys on tänä päivänä yrityksen koosta riippumatta yhä voimakkaammin verkostoyrittäjyyttä. Työtä tehdään verkostomaisesti. Tässä piilee oma voimansa, joka on tärkeä huomata. Siksi maakuntaohjelmassa kannatta huomioida tarkasti yksinyrittäjyyden mahdollisuudet. Miten voimme tukea verkostojen kehittymistä ja toisaalta yksinyrittäjän osaamista ja toimintaedellytyksiä? Osaamisen ja työn lisääntymisen myötä uskallus työllistää kasvaa.

Työntekemisen murros, kun siihen liitetään myös digitalisaation mahdollisuudet alustatalouksineen, on kokonaisuus, joka täytyy meidän ottaa huomioon.

Monet asiat muuttavat yrittäjyyttä. Digitalisaatio ja ylipäätään teknologinen murros, ikääntyminen, maahanmuutto, kansainvälistyminen, ilmastonmuutoksen torjunta, monipaikkaisuus, kaupungistuminen, turvallisuus ja nyt myös korona. Nämä kaikki ovat alueemme yrittäjille joko uhkia tai mahdollisuuksia. Koska haluamme, että ne ovat etenkin mahdollisuuksia, on yritysten uskallettava panostaa omaan osaamiseensa ihan eri tavalla.

Yrittäjien mukaan heidän tärkein kehittämisen kohteensa on myynti ja markkinointi. Vaikka maailma muuttuu, yrittäjien tärkein kehittämisen kohde ei ole muuttunut vuosikausiin.  Pointti onkin, että myynti- ja markkinointi muuttuu. Markkinoinnin kanavat muuttuvat, kehittyvät ja vaihtuvat. Myynnin keinot uudistuvat. Asiakkaat uudistuvat ja heidän tarpeensa muuttuvat. Tähän muutokseen pitää yritysten pystyä vastaamaan, koska ilman myyntiä yritys ei ole yritys, vaan kallis harrastus.  Myyntiin vaikuttaa käytännössä kaikki eri yrittäjyyden muutostekijät – siksi kehittäminen ei lopu koskaan.

Kun yrittäjiltä kysytään tärkeintä kasvun estettä, vastaus on yrittäjän oma jaksaminen. Sanotaan, että yritys on juuri niin hyvässä kunnossa kuin yrittäjä itse. Tämä on hyvä vertaus. Yrittäjä vastaa yrityksestään, ottaa riskiä ja kantaa vastuuta. Jos yrittäjä ei huolehdi jaksamisestaan, jossain vaiheessa tämä näkyy myös yrityksessä. Yrittäjän hyvinvointi on tasapainoa perheen, vapaa-ajan ja työn välillä. Yritysten kasvun tukeminen edellyttää, että yrittäjän oma jaksaminen on kunnossa, jolloin muuta elämää ei tarvitse laiminlyödä yrityksen kasvun takia. Niin, yrittäjä on ihminen ja kaikki lähtee osaamisesta.

Jos tavoitellaan ”onnellisten ihmisten maakuntaa”, maakuntaohjelman pitää tukea yritysten myynti- ja markkinointiosaamista ja yrittäjän omaan jaksamista. Innovaatiosta kauppaan, uusista yrityksistä omistajanvaihdoksiin, yksinyrittäjästä työllistäjäksi ja maakunnasta maailmalle. Kaikkeen tähän ratkaisu on yrittäjän osaaminen ja osaamisesta kumpuava kasvuhalukkuus. Yrittäjyys ei saa hukkua teoissa klustereihin ja ekosysteemeihin.

Marjo Kolehmainen,
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.

Asiasanat:

blogi, maakuntaohjelma

Aiheeseen liittyvät artikkelit

24.03.2021
Blogi: Kovaa ja pehmeää

  Pyydettiin kommentoimaan alueemme pehmeitä menestystekijöitä, kulttuuria ja sen muutosta. Ehkäpä sallitulla merkkimäärällä päästään aloittamaan aiheesta keskustelu - joudun vähän kärjistämään. Pehmeät menestystekijät ovat monessa mielessä kovia. Kun vertailemme tuotteita tai palveluita, meillä on taipumus vertailla teknisiä ominaisuuksia tai palveluissa helposti mitattavia kliinisiä laatutekijöitä. Kutsumme niitä koviksi tekijöiksi. Oletamme, että kilpailukyky ja sitä kautta menestys seuraa automaattisesti kehittyneintä teknologiaa tai suurinta määrää uusia ominaisuuksia. Tähän osataankin panostaa: Pohjois-Pohjanmaan t&k-satsaukset ovat maailman kärkitasoa. Lahjakkaat ja hyvin peruskoulutetut tutkijamme ja insinöörimme kehittävät edistyksellisiä teknologioita. Nämä teknologiat (eli määritelmän mukaan työkalut tai työmenetelmät) sitten myydään tyypillisesti sellaisenaan. Alihankkijan roolissa on etunsa, mutta ei se arvoketjun arvokkain paikka ole - eikä turvallisin. Joskus omaan kehitystyöhön pohjautuen rakennetaan jokin valmis tuote tai palvelu, ja parhaimmillaan niistäkin on tullut asiakkaidensa rakastamia markkinoilla erottuvia tuotteita. Mutta edelleenkin näkee, että omasta mielestä erinomaiseen ratkaisuun kuorrutetaan hieman söpöyttä tai kuvitellulle markkinasegmentille istuvaa tyyliä. Kun kauppa ei käy, ruoskitaan itseä huonoina myynti- tai mainosmiehinä. Ja näin kova osaamisemme näyttäytyykin markkinoilla pehmeänä  ja parhaimmillaan sitten häviää maailman brändien sisuskaluihin sovelluksen osana. Tuote oli mahtava mutta asiakkaat tyhmiä, markkina epäkypsä tai toimintaympäristö epäreilu. Menestyminen markkinoilla perustuu klassisen taloustieteen mukaan kuluttajan kykyyn maksimoida hyötynsä. Eli se tuote tai palvelu, millä asiakas rajallisella resurssillaan saa suurimman hyödyn, menestyy. Mitä on tämä hyöty? Professori Raoul Brummert kiteytti  järisyttävällä selkeydellä tämän minulle, keskenkasvuiselle opiskelijalle syksyllä 1980: hyöty on mielihyvää. Kovissa taloustieteen fundamenteissa on siis alusta pitäen määritelty, että asiakkaan mielihyvä, kuluttajan tarpeen tyydyttäminen, ihmisen tai yhteisön ongelman ymmärtäminen on kaiken menestyksen ydin. Pitäisikö seuraavaksi - tai ensiksi - satsata tämän syvälliseen ymmärtämiseen? Tuotekehityksessä, innovaatioympäristöissä, elinkeinojen kehityksessä on sijoitettava jatkossa merkittävästi enemmän asiakasymmärryksen lisäämisen, asiakaskokemuksen kehittämisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen teemoihin. Nyt ne puuttuvat ohjelmistamme. Kun siis seuraavissa innovaatiostrategioissamme investoimme tulevien 7- tai 9G-teknologioiden kehittämiseen, pitää samalla ohjata konkreettinen ja selkeästi määritelty panos varsinaisten kovien kilpailutekijöiden rakentamiseen: millä…

22.03.2021
Blogi: Mysteeri nimeltään Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa on ulkopuolisen näkökulmasta arvoitus. Alue muistuttaa saippuaa, josta ei ole helppo saada pitävää otetta. Pohjois-Pohjanmaan kuva ulospäin ei välity sen paremmin myönteisestä kuin kielteisestä näkökulmasta. Kun kuulee sanan Pohjois-Pohjanmaa, useimmille nousee ensimmäisenä mieleen Oulu, Kärpät, lestadiolaisuus, pohjoinen, teknologia, insinöörit ja Nokia. Pohjois-Pohjanmaa jää maakuntana usein katveeseen suuren ja mahtavan Oulun varjossa. Useimmille tulee yllätyksenä, että Pohjois-Pohjanmaan on maan neljänneksi suurin asukas-, työpaikka- ja yrityskeskittymä. Tai että maakunnan koulutustaso on kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Alueella on myös heittää peliin yksi valttikortti yli muiden eli tulevaisuuspääomaa lasten ja nuorten muodossa. Maakunta on ylivoimainen ykkönen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoissa, erityisesti Oulun korkeakoulujen ja yritysten jatkuvan uusiutumiskyvyn ansiosta. Tuulivoimaan on panostettu enemmän kuin missään Suomessa. Alueen asukkaiden elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään on kokemuksellisissa kyselyissä kärkiluokkaa. Kun nostaa keskustelussa esiin sellaisia paikkoja kuin Kuusamo, Kalajoki, Ylivieska, Raahe, Rokua, Iso-Syöte, Hailuoto tai vaikkapa Raahe, saa kuulijan havahtumaan ja kiinnostumaan eri tavalla koko alueesta. Ensimmäinen kommentti on usein avoin ihmettely siitä, ovatko nuo kaikki paikat oikeasti Pohjois-Pohjanmaalla. Harvalla maakunnalla on pistää peliin urbaania sykettä, suota, merta, hiekkarantaa, metsää, järviä, erämaata ja tuntureita. Pohjois-Pohjanmaan onni on vahva Oulu korkeakouluineen, mutta muu alue on myös värikäs ja moni-ilmeinen. Pohjois-Pohjanmaa on useilla elinvoimaan tai kasvuun liittyvillä mittareilla kuuden kärkimaakunnan joukossa eli selvästi keskitason yläpuolelle. Kaikki ei ole kuitenkaan priimaa alueiden välisessä kilpailussa, ja kehitettävää riittää. Alueen suurimmat kipupisteet liittyvät melko vaatimattomaan aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan, korkean sairastavuuteen ja sisäiseen eriytymiseen. Mielestäni Pohjois-Pohjanmaan 20- ja 30-lukujen suurimmat haasteet liittyvät veto- ja pitovoimaan. Oulun kaupunkiseutu on imenyt vuosikymmeniä nuorten ja osaajien virtoja laajalta vaikutusalueelta. Jatkossa perinteisten lähtöalueiden virrat ohenevat. Oulu ei ole myöskään vetovoimainen ja houkutteleva koko maan muuttovirtojen osalta toisin kuin muut suuret kasvukeskukset. Vastavalmistuneiden työllistyminen omalle alueelle on korkeintaan kohtuullista. Koulutettujen aivovuoto pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle kiihtynyt viime vuosina. Alueen pitää löytää kestäviä ratkaisuja kolmeen veto-…

19.03.2021
Blogi: Muuttu(i)ko matkailussa mikään?

Alkuvuodesta 2020 matkailu pullistelivat niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia vieraita. Useassa foorumissa oli huomattu, että matkailu on merkittävä osa talouttamme niin valtakunnan kuin monen kunnan tasolla. Keväällä matkailu joutui ottamaan äkkistopin, täydestä vauhdista nollaan kesken kiivaimman sesongin. Keväästä 2020 saakka olemme olleet käytännössä suljettu matkailualue kansainvälisille matkailijoille. Ennakoitiin kaikkien aikojen kotimaan matkailukesää, jota se myös useille alueille oli. Kehitys maakuntien välillä oli yllättävän erilaista. Pohjois-Pohjanmaalla kesä-syyskuussa 2020 rekisteröidyt yöpymiset olivat kasvussa (+2,9 %), kun esim. Lapissa (-20,4 %) ja Keski-Suomessa (-27.3 %) ei onnistuttu yhtä hyvin. Maakuntamme sisälläkin oli suuria eroavaisuuksia. Kalajoki (+8.1 %) ja Kuusamo (+27,4 %) osoittivat vetovoimansa. Kohteet, jotka ovat tunnettuja luonnosta ja aktiiviteeteistä luonnossa, vetivät pisimmän korren. Hakeuduttiin kohteisiin, joissa tilaa oli reilusti yli vähimmäisturvavälien. Kesä oli varsinainen mökkikesä, mikä ei näy Tilastokeskuksen luvuissa, koska mökit ei ole heidän tilastointinsa piirissä. Monelle viime kesä oli ensimmäinen kerta, kun käytiin etelästä lomalla Keski-Suomea kauempana. Saimme suuren määrän ensikertalaisia innostumaan kohteistamme. Vieraat olivat mielissään ja yllättyivät siitä, että Suomessa on näin upeita paikkoja ja mukavaa tekemistä! Miten tämä kiinnostus saadaan jatkossa poikimaan lomamatkoja maakuntaamme, kun kilpailu palmubulevardien, Berlinin kahviloiden ja Tallinnan vanhankaupungin kanssa avautuu? Monet trendit, kuten luonto- ja lähimatkailu sekä maata pitkin matkustaminen, ovat puolellamme. Mutta ilman vahvoja maakuntatason toimenpiteitä vetovoimamme lisäämiseksi emme tule pärjäämään kotimaisten asiakkaiden valitessa kohdettaan. Sama pätee kansainvälisiin asiakkaisiin. Luonto, tilaa liikkua ja hienot elämykset ovat valttejamme, mutta liian harva kansainvälinen matkailija tai matkanjärjestäjä tuntee Pohjois-Pohjanmaan. Pohtimatta, elämmekö edelleen keskellä vakavaa terveyskriisiä vai ”uudessa normaalissa”, moni asia on arjessamme muuttunut. Digiloikka, johon yksilöinä ja elinkeinona valmistauduimme vapisevin askelin, muuttuikin yhtäkkisesti todelliseksi hypyksi. Etätyöskentelystä tuli uusi normaali. Uudet työkalut ja foorumit oli pakko omaksua heti. Digitaalisuutta voi hyödyntää esimerkiksi viime aikoina paljon puhututtaneen virtuaalimatkailun keinoilla. Virtuaalimatkailu tukee matkailuelinkeinoamme, kun käytämme sitä markkinoinnissa tai opastuksessa. Jos merkittävä osa matkailuelämyksestä muuttuisi digitaaliseksi, jäämme nopeasti altavastaajiksi suhteessa peliteollisuuteen…

17.03.2021
Blogi: Luonto – Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin ja osallisuuden lähde

Ei ole asiat kylässä kynnyksellä Pohjois-Pohjanmaa hemmottelee meitä upealla luonnolla. Se tarjoilee meille meren ranta-alueita, jokien halkomaa rannikkoseutua, suomaata ja ylänköalueita. Maakunnan pinta-alasta on metsää noin 25 500 km², ja alueella on Oulangan, Rokuan ja Syötteen kansallispuistot sekä osa Hossan kansallispuistosta. Myönteistä mielikuvaa vahvistavat myös vuoden 2017 ympäristötietoisuuspalkinto, joka myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan metsille ja soille, sekä Rokua Geopark, joka on Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark -statuksen saanut matkailualue. Olemme alkaneet ymmärtää, miten merkityksellistä luonto on elämän laadun ja jopa jatkuvuuden kannalta. Todennettuja hyvinvointivaikutuksia ovat muun muassa: elpyminen, stressitason laskeminen, pulssin hidastuminen, verenpaineen laskeminen, kehon monipuolisen mikrobiston lisääntyminen ja erilaiset mielihyvän kokemukset. Ympäristön hyvä tila luo siis pohjaa elinympäristön viihtyisyydelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Luontoympäristöllä näyttäisi olevan myös eriarvoisuutta tasoittava vaikutus. Siitä näyttää olevan hyötyä enemmän heikoimmassa asemassa oleville. Esimerkiksi henkilöt, joilla oli raha- tai työhuolia tai kriisejä, vaikuttaisivat hyötyvän mielipaikkakäynneistä emotionaalisesti eniten. On viitteitä jopa siitä, että eri sosioekonomisten väestöryhmien kuolleisuuslukujen erot ovat pienempiä alueilla, joilla on eniten luontoa. Mutkia juostesa se koiraki vanahenee Myös Pohjois-Pohjanmaalla ihmisten terveyttä uhkaavat erilaiset sairaudet ja häiriöt. Erityisinä huolenaiheina ovat mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet ja lapsiperheissä koettu taloudellinen eriarvoisuus. Onkin huomionarvoista, että riski lapsen mielenterveyden ongelmiin on sitä pienempi, mitä pidempään lapsi on elänyt viheralueiden ympäröimänä ennen kymmenettä ikävuottaan. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että viherympäristöllä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia lasten älykkyyteen ja käyttäytymiseen.  Viheralueet ja luontoympäristö vaikuttavat positiivisesti myös ihmisten sosiaalisuuteen: ne mahdollistavat toisten ihmisten tapaamisen ja lisäävät sosiaalisia siteitä ja yhteisöllisyyttä. Kun lasten elinympäristöön voidaan luontoa lisäämällä vaikuttaa siten, että lapset kokevat vähemmän ahdistusta tai masennusta ja enemmän luottavaisuutta ja sosiaalista osallisuutta, on se hyvä ottaa elinympäristön suunnittelussa huomioon. Myös turvallisuuden näkökulmasta merkittävää on se, mikä tuli eräässä tutkimuksessa esille: mitä vihreämpi asuintalojen ympäristö on, sitä vähemmän esiintyy sekä omaisuus- että väkivaltarikoksia. Ihmisten hyvinvointia on tärkeä tarkastella kokonaisuutena, joka on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kokonaisuuteen vaikuttavat monet…