Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

21.05.2021

Blogi: Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit – joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin – pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.

Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta.

Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi.

Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä on merkittävä. Kiertokaaren tekemät sekajätteen lajittelututkimukset osoittivat, että poltettavan jätteen seassa on aivan liikaa kierrätettäväksi kelpaavaa tavaraa, jopa 75 prosenttia. Tästä kolmasosa on ruokaa ja loput pakkausmateriaaleja, muovia ja paperia. Tästä ei kuitenkaan kannata syyttää pakkauksia, sillä ne ovat vain (yli)kulutuksen merkkejä. Voidaankin todeta, että Suomessa on erittäin hyvä kierrätysjärjestelmä, mutta sen heikoin lenkki on kuluttaja itse.

Kiertotalouden ehkä kiehtovin ajatus on jakamistalous. Miksi ostaisi kalliita tavaroita, joita käyttää harvoin, jos sitä voisi lainata? Tästä on monia hyviä esimerkkejä maailmalla ja Suomessakin; kirjastot ja vuokraamot vanhempina niistä. Viime vuosina palvelut ovat sähköistyneet ja jakamistalous siirtynyt Internettiin. Kuunnellaan äänikirjoja ja leffat “striimataan” netistä. Jakamistalous nähdään jopa yhtenä pandemian taloudellisena menestyksenä: ruokaa tilataan netin kautta, pidetään videoneuvotteluja ja elokuvien suoratoistopalvelut pelastavat illat. Jakamistalouden suosio kasvaa ja siitä nauttii erityisesti vauras keskiluokka. Toisaalta pandemia nosti esille myös varjopuolia: Internetin hiilidioksidipäästöt ylittävät lentomatkustuksen päästöt, ruoan kotiinkuljetus lisää kertakäyttöpakkausten määrää ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus tulee näkyväksi. Nettipalvelujenkin etuja pilaa ylikulutus, kun musiikin kuuntelun sijaan katsotaan videoita ja jokainen perheenjäsen katsoo eri kanavaa eri huoneessa. Suomi onkin maailman kärjessä mobiilidatan siirrossa henkeä kohti.

Kestävän jakamistalouden – ja kiertotalouden yleisesti – pilarit ovat ajattelutavan muutos, suunnitelmallisuus ja kohtuullisuus. Tähän pyrkiessä yhdeksi tavoitteiksi voisi asettaa korjauspalvelujen ja uudelleenkäytön edistämisen. Tämä vaatii sekä fiksua tuotesuunnittelua, että vastuullisia kulutustottumuksia ja myös toimivia digialustoja. Oulun korkea ICT-osaaminen tarjoaa tähän oivallisia liiketoimintamahdollisuuksia, jakamistalouden ja alustatalouden sovellusten ja palvelujen kehittämisessä. Pidetään kuitenkin kiikarissa mikä on lopputavoite: luonnonvarojen kohtuulliseen kulutukseen pohjautuva talous, joka turvaa yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Eva Pongracz,
Professori Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä

Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.

Asiasanat:

blogi, maakuntaohjelma, mako

Aiheeseen liittyvät artikkelit

16.06.2025
Blogi: Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus näyttää valoisalta

Osuuspankin maakuntien talouskatsaus nostaa esille Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta positiivisia tekijöitä. Ne ovat kyllä olleet jo tiedossa, mutta jääneet liian vähälle huomiolle. Nyt, maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä, on hyvä aika nostaa maakunnan profiilia ja olla aidosti tyytyväinen onnistumisista. Juuri julkaistusta talouskatsauksesta voidaan poimia ainakin seuraavat asiat. Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä avoimia työpaikkoja kohtaan on koko maan kolmanneksi matalin. Sama tilanne on koko Pohjois-Suomessa, mikä kertoo muuta maata positiivisemmasta talouden kehityksestä. Pitkän aikavälin keskiarvossa vihreän siirtymän investoinneissa Pohjois-Pohjanmaa on maan kärjessä, kuten myös väkimäärään suhteutetuissa TKI-panostuksissa. Osuuspankin talouskatsauksessa Pohjois-Pohjanmaan BKT:n kasvu ennakoidaan toiseksi nopeimmaksi. Maakunnan positiiviselle tulevaisuudelle antaakin katetta työvoiman määrän jatkuva kasvu. Työllisyyden kasvu on ollut muiden suurten maakuntien tasolla. Kun maakunnalle tärkeä rakentaminen lähtee nousuun, työllisyys kääntyy uudelleen positiiviselle uralle. Pirkanmaa on ottanut Pohjois-Pohjanmaan asemaa kasvumaakuntana. Osittain tämä johtuu palvelualaa tukevista investoinneista ja vetovoimaisen elinympäristön kehittämisestä. Tehdyt päätökset ovat luoneet positiivisen kierteen, josta Pohjois-Pohjanmaa voi myös oppia. Toisaalta globaalin myllerryksen aikoina Pohjois-Pohjanmaan logistinen asema porttina länteen antaa myös hyvät lähtökohdat kohdata tulevaisuuden haasteet ja jatkaa kasvua. Keväällä tehty laaja skenaariotyö luo näkymää vuoteen 2050. Työn lähtökohtana oli avata tulevaisuuden horisontti realistisesti. Vaikka toimintaympäristön säröt ovat yhä voimakkaampia, skenaarioissa löytyi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Erityisesti Euroopan renessanssi -skenaario antaa uudenlaisen näkökulman nykyiselle kehitykselle, mutta tukee myös Pohjois-Pohjanmaan vahvuuksia ja yhteistyöavauksia. Käynnissä oleva maakuntaohjelman valmistelu antaa hyvän mahdollisuuden osallistua positiivisen tulevaisuuden rakentamiseen ja pistää käytäntöön skenaarioissa esiin nousseita mahdollisuuksia. Katse ylös ja yhteistyöllä eteenpäin! Oulussa 16.6.2025 Mikko Väisänen, Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

09.06.2025
Blogi: Aluekehityksen suunta – miten vahvistamme Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa?

Maaliskuussa järjestettiin Helsingissä valtion ja maakuntien välinen aluekehittämisen keskustelu, johon osallistuivat kaikki Suomen maakunnat. Itse osallistuin alueellista resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä käsittelevään teematilaisuuteen. Näiden lakisääteisten tilaisuuksien muoto on vaihdellut vuosien varrella. Tältä vuodelta mieleeni jäi erityisesti, että kyseessä oli enemmän tasokas ja ajatuksia herättävä seminaari ajankohtaisista teemoista kuin perinteinen aluekehittämisen neuvottelu. Tilaisuuksien luonne ja vaikuttavuus muuttuu helposti, kun niiden rakennetta muutetaan. Mielestäni aluekehittämiskeskustelut tulisikin jatkossa järjestää kahdenkeskisinä, maakuntakohtaisina tilaisuuksina. Koen kuitenkin, että sain osallistumisesta ja kuulluista puheenvuoroista merkittävää lisäarvoa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmatyöhön. Luottamus keskeistä maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehittäminen perustuu luottamukselle, joka syntyy hyvästä yhteistyöstä ja tiiviistä kumppanuuksista. Uskon vahvasti, että lisäksi luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksemme perustaa. Tässä asiassa emme ehkä koskaan ole liian hyviä. Ohjelman taustakyselyyn vastannut osuvasti huomauttikin: ”Tarvitsemme positiivisuuden ja optimismin talkoot alueellamme”. Kysymys on viime kädessä pohjoisen uskottavuudesta. Tämä kaikki tulee olemaan keskiössä valmisteltavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa. Eriytyminen ja väestökehitys haastavat Aluekehittämistä haastaa tulevaisuudessa entistä enemmän alueiden erilaistuminen ja siihen vaikuttavana tekijänä erityisesti väestökehitys. Pohjois-Pohjanmaalla väestön määrä on pitkään ollut kasvava, mutta nyt kasvu on lähes pysähtynyt. Vaikka muutos on ollut näkyvillä jo pitkään, väitän, että emme ole tarttuneet siihen aluekehittämistoimin riittävällä tavalla. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että maakuntaohjelmassa käsittelemme alueen väestörakenteen muutosta ja kirjaamme siihen liittyvät ennakoivan hallinnan tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Lopuksi kiteytetysti totean, että uuden maakuntaohjelman myötä alueelle on syksyllä valmistumassa erityisen merkittävä strategia. Se tulee antamaan selkeät askelmerkit Pohjois-Pohjanmaan lähivuosien aluekehittämistyölle. Mitä ajatuksia sinulle herää aluekehittämisen suunnasta? Osallistu maakuntaohjelman valmisteluun esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan verkkosivujen kautta. Oulussa 9.6.2025 Ilpo Tapaninen, Strategiapäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

15.05.2025
Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla elinvoimalupaus – tavoitteena tiivistää yhteistyötä ja vahvistaa vetovoimaa

Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu valtakunnallisesti hyvään keskikastiin Suomen Yrittäjien tuoreessa Elinvoimabarometrissa. Se julkaistiin tiistaina 14.5. kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Barometrin mukaan maakunnan vahvuuksia ovat osaavan työvoiman saatavuus, verkostoyhteistyö ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Maakunnassa nähdään, että alueella on potentiaalia nousta elinvoiman kärkialueiden joukkoon – edellyttäen vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämän tueksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet ehdottavat maakunnallisen elinvoimalupauksen solmimista. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tahtotilaa alueen kehittämisessä, kilpailukyvyn kasvattamisessa ja vaikuttamistyössä. Mukaan toivotaan laajasti niin julkisen sektorin, yritysten kuin oppilaitosten edustajia. ”Onnistuaksemme tarvitsemme maakunnan kehittämiseen vahvaa yhteen hiileen puhaltamista, aitoa vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Elinvoimalupaus tarjoaa tähän hyvän tavan toimia”, toteaa maakuntajohtaja Rämet. Toteutuessaan yhteinen lupaus hyödyttää aluetta laajasti. Se tukisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitossa parhaillaan valmistelussa olevan maakuntaohjelman 2026–2029 ja erityisesti sen Kestävän kilpailukyvyn ja uudistavien investointien teeman toimeenpanoa. Lupauksella voidaan lisäksi yhtenäistää alueen viestintää esimerkiksi Oulun vaalipiirin kansanedustajille. Jo reilun vuoden ajan on Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimana toteutettu kansanedustajien tapaamisia yhdessä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Oulun kauppakamarin ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteinen elinvoimalupaus toisi viesteihin uudenlaista vaikuttavuutta. Elinvoimalupaus on tarkoitus virallistaa lokakuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä AlueKujo-tapahtumassa. Lue lisää aiheesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uutisesta Elinvoima Pohjois-Pohjanmaalla - Yrittajat.fi. Koko barometrin tulokset ovat saatavilla osoitteessa Suomen Yrittäjät. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman laatimisesta tietoa on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulta ositteessa Maakuntaohjelma 2026-2029 - Pohjois-Pohjanmaan liitto Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan Liitto p. 040 586 3877.   [caption id="attachment_47904" align="alignleft" width="759"] Kuvassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet.[/caption]

07.06.2024
Naton DIANA-ohjelma luo Oulun alueen yrityksille mahdollisuuksia puolustusteollisuudessa

Suomi on ollut reilun vuoden Naton jäsen. Jäsenyys on vaatinut muutosta ajattelussamme. Oman maan puolustamisen lisäksi olemme nyt liittokunnan jäsen. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Naton tarpeiden yhteensovittamisen ohella Nato-kumppanimme ymmärtävät meidän erityispiirteemme ja tarpeemme. Naton jäsenenä Suomi on liittynyt mukaan Naton tutkimus- ja innovaatioaloitteisiin. Erityisen merkittävä Oululle oli Naton DIANA-ohjelman päätös. DIANA on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA toteuttaa Naton innovaatiopolitiikka, mikä pohjaa uusiin murroksellisiin teknologioihin. Suomessa DIANA-ohjelman rakenne on kansallinen yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta, 6G Testikeskus Oulun yliopiston koordinoimana, ja toinen VTT:n avaruus- ja kvanttiteknologian testikeskus. Toimipaikkoina DIANA:lla ovat Oulun ja Espoon lisäksi Sodankylä. Suurvaltakilpailussa murrokselliset teknologiat ovat elintärkeitä kilpailuedun säilyttämiseksi yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Alalla on oltava käytössään viimeinen tieto uusimmista teknologioista. Usein tämä tieto löytyy nykyään pienistä startup -yrityksistä. Aikaisemmin monet murrokselliset teknologiat kehitettiin puolustuskäyttöön, josta ne levisivät siviilikäyttöön. Kuuluisa esimerkki puolustushallinnon rahoituksella tehdyistä innovaatioista on Yhdysvaltain ARPANET, josta kehittyi internet. Tänä päivänä tilanne on kääntynyt osittain toisinpäin. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja yritysvetoisesti. Kaikki yrittäjät eivät välttämättä koe puolustusteollisuutta alaksi, jolle ensi sijassa halutaan suuntautua. DIANA-ohjelman idea on etsiä ja löytää sellaisia siviilipuolen sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää myös puolustusalalla. DIANA:ssa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja, jossa on kriittinen kaksikäyttömahdollisuus. Sovellusta voidaan siis käyttää siviili- ja sotilaspuolella. Puolustusalalla on paljon salassa pidettävää tietoa. DIANA:n tavoite on lähtökohtaisesti olla sellaisen tiedon ohjelma, jossa tieto ei ole salassa pidettävää. Jos siviiliteknologinen sovellus on hyödynnettävissä puolustusalalla, asian luonne muuttuu. DIANA:n yrityskiihdyttämössä syntyvät yritysten teolliset ja tekijänoikeudet (IPR) jäävät yrityksille. Idea on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä fyysisesti, jolloin ymmärretään paremmin erilaiset ongelmat riippuen mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. DIANA-ohjelman koko testikeskusverkosto on yritysten käytössä. Tavoite on, että yritys ymmärtää puolustussektorin markkinoiden luonteen. DIANA on osa Naton toimintaa, jolloin se tarjoaa pääsyn Naton ja liittokunnan maiden markkinoille. DIANA-ohjelmaan pääsee mukaan yrityksille suunnatun haasteohjelman kautta. DIANA-ohjelmaan valittava yritys…