Tiedotteet

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kokous pidettiin maanantaina 31. lokakuuta Oulussa. Kokouksen aluksi työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Mikko Vähä-Sipilä esitteli Suomen kestävän kasvun -ohjelmaa ja sen rahoitusten kohdentumista Pohjois-Pohjanmaalle. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Elpymisrahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueelliset rahoitussuunnitelmat vuosille 2022-2024 Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoitussuunnitelmat vuosille 2022–2024 (JTF, EAKR…

Kehittämispäällikkö Päivi Keisanen kertoi vuosien 2022–2024 Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisten rahoitussuunnitelmien valmistelusta. Rahoitussuunnitelmassa kuvataan alue- ja rakennepolitiikan varojen alueellinen kohdentaminen toimintalinjoittain, erityistavoitteittain ja viranomaisittain. Pohjois-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus ovat neuvotelleet syyskuussa suunnitelmien valmistelusta. JTF-rahaston rahoitustaulukot valmistellaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuoden 2022 kulmaluku sisältää myös vuoden 2021 osuudet. JTF-rahaston toimeenpano käynnistyy vuonna 2023. Tämän vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla on ensi vuonna käytettävissä yhteensä 88,601 miljoonaa euroa JTF-myöntövaltuutta. Koko ohjelmakauden JTF-myöntövaltuudet ovat 118,523 miljoonaa euroa, joten käytössä on jopa 75 prosenttia koko ohjelmakauden JTF-rahoituksesta. Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi päätettiin esittää rahoitussuunnitelmat 2022–2024 seuraavin muutoksin: vuonna 2023 siirretään 0,5…

Medialla on keskeinen tehtävä yhteiskunnallisten asioiden tiedonvälittäjänä ja päätöksenteon seuraajana. Demokratian toteutuminen, vireillä olevien asioiden viestiminen, ihmisten osallistuminen sekä juurtuminen osaksi yhteisöjään tapahtuu paikallisen median avulla.  Postilakia on tarkoitus uudistaa siten, että vuoden 2023 alusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen postin jakeluun ja keräilyyn. Samalla otettaisiin käyttöön määräaikainen jakelutuki, joka kohdistuu sanomalehtien viisipäiväiseen jakeluun harvaan asutuilla alueilla. Suomessa on laadukas ja elinvoimainen lehdistö, jonka merkitys demokratialle ja tiedonkululle on mittaamattoman tärkeä. Valtion tulee tukea kansalaisten oikeutta saada painettuja lehtiä ajantasaisesti ja tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Hallituksen esityksessä jakelutuen piirissä olisi kuitenkin vain vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvien sanomalehtien jakelu. Tämä asettaa jo muutenkin haastavassa…

Maakuntajohtaja Pauli Harju ilmoitti kokouksessa irtisanoutuvansa maakuntajohtajan virasta 31.3.2023 alkaen.  Harju on johtanut maakuntaliittoa vuodesta 2008. Maakuntahallitus käsittelee irtisanoutumisen sekä käynnistänee uuden maakuntajohtajan rekrytointiprosessin seuraavassa kokouksessaan 14.11.2022. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti edunvalvonnasta. Maakuntajohtaja Pauli Harju kertoi Raahen seudun energiamurroksen edistämisestä Fennovoima Oy:n Hanhikiven ydinvoimalahankkeen kaaduttua. Lisäksi nostettiin esiin raideliikenne sekä postilaki ja paikallismedian rooli maakunnassa. Rakennerahasto-ohjelmakauden 2014–2020 tulokset raportoitu Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamien hankkeiden toteutuksesta ja tuloksista on laadittu raportti. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoitti EAKR-hankkeita, jotka kuuluivat toimintalinjoihin pk-yritysten kilpailukyky sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Vuonna 2021 hyväksytyllä REACT-EU-ohjelmalla tuettiin alueita koronakriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamisessa.…

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kokous pidettiin torstaina 6. lokakuuta Oulussa. Yhteistyöryhmä merkitsi tiedoksi seuraavat ajankohtaiset esittelyt: Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n Älykkäät koneet ja järjestelmät – investointi -hanke. Koulutuskeskus JEDUn SÄLLI-investointi -hanke Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi kolmea EAKR-hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Lopullisen päätöksen hankkeen rahoittamisesta tekee Pohjois-Pohjanmaan liitto. Puolletut hankkeet: Älykkäät koneet ja järjestelmät - investointi / EAKR Hakija: Centria-ammattikorkeakoulu Oy Kokonaiskustannusarvio 445 000 € Haettu EAKR- ja valtion rahoitus 311 500 € Hankkeen tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen ja vihreän siirtymän tukeminen. Hankkeen investoinnit suuntautuvat eri elinkeinoelämän alueille. Alueen toimijat hyötyvät hankinnoista ja hankkeen toimenpiteinä tehtävät investoinnit mahdollistavat paikalliselle elinkeinoelämälle laitteistojen…

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö piti kokouksensa keskiviikkona 28.9.2022 Oulussa. Saija Tikkanen esitteli Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian päivittämistä vuosille 2021–2025. Painopisteet pysyvät entisenä. Pohjois-Pohjanmaa on uudistuva ja hyvinvoiva, ilmastoviisas sekä kansainvälinen, verkostoitunut ja vetovoimainen. Alueellisten rahoitussuunnitelmien valmistelu vuosille 2022–2024 Kehittämispäällikkö Päivi Keisanen kertoi vuosien 2022–2024 Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisten rahoitussuunnitelmien valmistelusta. Rahoitussuunnitelmassa kuvataan alue- ja rakennepolitiikan varojen alueellinen kohdentaminen toimintalinjoittain, erityistavoitteittain ja viranomaisittain. Lisäksi suunnitelmassa ilmoitetaan arvio kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta. Suunnitelmassa voidaan esittää myös mahdollinen varojen kohdentaminen ylimaakunnalliseen toimintaan. JTF-rahaston rahoitustaulukot valmistellaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuoden 2022 kulmaluku sisältää myös vuoden 2021 osuudet.…

Maakuntahallitus kokoontui hybridikokoukseen maanantaina 26. syyskuuta. Maakuntajohtaja Pauli Harju nosti edunvalvonta-asioissa esiin lentoliikenteen tilanteen, jonka osalta on tehty alueellista yhteistyötä. JTF-rahoituksen osalta on varauduttava aktivoimaan toimenpiteitä, joita on suunniteltu sekä Pohjois-Suomi-tasolla että koko maakunnan alueella. Talous- ja toimintasuunnitelmasta pyydetään kuntien lausunnot Maakuntahallitus hyväksyi talousarvion 2023 sekä talous- ja toimintasuunnitelmaluonnoksen vuosille 2023–2025 jatkovalmistelun pohjaksi. Luonnoksesta pyydetään kuntien lausunnot 24.10.2022 mennessä. Vuoden 2023 talousarvion loppusumma toimintatuottojen osalta on 6 192 236 euroa, joka on kasvanut vuoden 2022 talousarvioon verrattuna 14,2 prosenttia. Jäsenkuntien maksuosuuksia on korotettu neljä prosenttia verrattuna vuoden 2022 maksuosuuksiin maakuntahallituksen hyväksymän suunnittelukehyksen mukaisesti. Tilikauden tulos on talousarviovuonna tehtävien poistojen jälkeen 0…

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus vierailee Brysselissä 19.–22.9.2022. Matkalle osallistuu maakuntahallituksen jäsenten lisäksi maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajistoa sekä liiton viranhaltijoita. Vierailun teemoina ovat mm. alue- ja rakennepolitiikka, TKI-toiminta sekä liikenne-, turvallisuus- ja puolustusasiat. Lisätiedot: maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 160 6466 maakuntajohtaja Pauli Harju, p. 0400 389 152

[caption id="attachment_34302" align="aligncenter" width="1024"] Anna-Maija Toivonen on aloittanut projektipäällikkönä EU:n Itämeri-strategiaa toimeenpanevassa hankkeessa.[/caption]   Euroopan unioni näkee Itämeren alueen matkailussa paljon potentiaalia. Pohjois-Pohjanmaan liitto panostaa matkailun kehittämiseen tulevina vuosina runsaasti. Liitto on valittu yhdessä Puolan Pomorskin alueen kanssa koordinoimaan EU:n Itämeri-strategian matkailun alan politiikka-alueen toimintasuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen projektipäällikkönä aloittaneen Anna-Maija Toivosen mukaan Itämeri-strategian toimeenpano tuo Pohjois-Pohjanmaan ja koko Itämeren alueelle aluerajat ylittävää yhteistyötä. ”Matkailu ylipäätään on muutoksessa, kun koronapandemian ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat matkailuun Euroopassa. Tarkoitus on tuoda toimijoita yhteen aluerajat ylittäen”, Toivonen kuvailee tulevaa. EU:n Itämeren alueen strategia eli EUSBSR (EU Strategy for the Baltic Sea Region) antaa työlle…

Venäjän Ukrainaan suuntautuvan hyökkäyssodan heijastevaikutukset uhkaavat Suomen talouskehitystä. Huolehtimalla Itä- ja Pohjois-Suomen turvallisuudesta, taloudesta ja saavutettavuudesta vahvistetaan koko maan huoltovarmuutta ja vapautetaan alueen kehityspotentiaalia. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liittojen mukaan tulevan hallitusohjelman tulee pohjautua realistiseen tilannearvioon. Turvallisuus, huoltovarmuus ja tasapuolinen talouskehitys on huomioitava. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat ratkaisevassa roolissa koko maan kehittämisessä, joten niiden liikenneyhteydet, osaavan työvoiman saaminen ja investoinnit on turvattava. Saavutettavuus on erityisen tärkeässä roolissa. Konkreettisia toimenpiteitä on muun muassa EU:n liikennejärjestelmän edistäminen. Pohjoinen Suomi on kytkettävä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan liikenneverkkoon. Tämä vauhdittaa pohjoisen ja koko Suomen investointeja sekä liittää Suomen eurooppalaisen liikenneverkkoon, korostaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja…