Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

22.03.2022

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta uudelle toimikaudelle 15 jäsenen voimin

Järjestöillä on suuri merkitys maakunnan kehittämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla tämä on ymmärretty ja sisäistetty. Jatkossa järjestöjen asemaa osana monialaista kehittämistyötä halutaan vahvistaa ja vakiinnuttaa entisestään. Tämä on keskeinen päämäärä nyt jo kolmannen toimintakauden aloittavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnalla.

”Järjestöt halutaan mukaan uuden, juuri julkaistun Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanoon”, sanoo vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, toimia yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuustyön kanssa ja tuoda järjestötoimintaa tunnetuksi. Näkyvyyttä ja tunnustusta hyvälle työlle saadaan muun muassa vuosittain jaettavalla järjestötekopalkinnolla.

Järjestöneuvottelukunnassa on monipuolinen edustus eri alojen järjestöistä. Lisäksi mukana on kuntajäsen, sekä asiantuntijajäseniä valtion aluehallinnosta, maakuntaliitosta ja hyvinvointialueelta. Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan seuraavat jäsenet toimikaudelle 2022–2025:

Järjestöjen edustajat:
Toiminnanjohtaja Esa Aunola, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry
Aluejohtaja Esko Hassinen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Toiminnanjohtaja Riikka Hautala, Nouseva Rannikkoseutu ry
Toiminnanjohtaja Timo Nevanperä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto
Hallituksen jäsen Helena Kinnunen, Suomen Latu ry
Pääsihteeri Arja Sutela, Nuorten ystävät ry
Toiminnanjohtaja Marko Miesmaa, Pohjanmaan Partiolaiset ry
Toiminnanjohtaja Anna Katajala, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
Aluejohtaja Heli Hietala, Suomen 4H-liitto, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuu
Puheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs, Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Puheenjohtaja Risto Örling, Pohjois-Pohjanmaan EETU ry
Hallituksen jäsen Kaija Sepponen, Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri ry
Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry
Puheenjohtaja Anna-Liisa Lämsä, Mielenvireys ry
Kehityspäällikkö Tanja Tanhua, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö

Kuntaedustaja:
Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulun kaupunki

Asiantuntijajäsenet:
vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Erityisasiantuntija, kulttuuri, Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Asiantuntija Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Jäsen nimetään myöhemmin)

 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, puh. 050 301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi
Linkki järjestöneuvottelukunnan verkkosivuille.
Linkki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

09.06.2025
Blogi: Aluekehityksen suunta – miten vahvistamme Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa?

Maaliskuussa järjestettiin Helsingissä valtion ja maakuntien välinen aluekehittämisen keskustelu, johon osallistuivat kaikki Suomen maakunnat. Itse osallistuin alueellista resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä käsittelevään teematilaisuuteen. Näiden lakisääteisten tilaisuuksien muoto on vaihdellut vuosien varrella. Tältä vuodelta mieleeni jäi erityisesti, että kyseessä oli enemmän tasokas ja ajatuksia herättävä seminaari ajankohtaisista teemoista kuin perinteinen aluekehittämisen neuvottelu. Tilaisuuksien luonne ja vaikuttavuus muuttuu helposti, kun niiden rakennetta muutetaan. Mielestäni aluekehittämiskeskustelut tulisikin jatkossa järjestää kahdenkeskisinä, maakuntakohtaisina tilaisuuksina. Koen kuitenkin, että sain osallistumisesta ja kuulluista puheenvuoroista merkittävää lisäarvoa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmatyöhön. Luottamus keskeistä maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehittäminen perustuu luottamukselle, joka syntyy hyvästä yhteistyöstä ja tiiviistä kumppanuuksista. Uskon vahvasti, että lisäksi luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksemme perustaa. Tässä asiassa emme ehkä koskaan ole liian hyviä. Ohjelman taustakyselyyn vastannut osuvasti huomauttikin: ”Tarvitsemme positiivisuuden ja optimismin talkoot alueellamme”. Kysymys on viime kädessä pohjoisen uskottavuudesta. Tämä kaikki tulee olemaan keskiössä valmisteltavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa. Eriytyminen ja väestökehitys haastavat Aluekehittämistä haastaa tulevaisuudessa entistä enemmän alueiden erilaistuminen ja siihen vaikuttavana tekijänä erityisesti väestökehitys. Pohjois-Pohjanmaalla väestön määrä on pitkään ollut kasvava, mutta nyt kasvu on lähes pysähtynyt. Vaikka muutos on ollut näkyvillä jo pitkään, väitän, että emme ole tarttuneet siihen aluekehittämistoimin riittävällä tavalla. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että maakuntaohjelmassa käsittelemme alueen väestörakenteen muutosta ja kirjaamme siihen liittyvät ennakoivan hallinnan tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Lopuksi kiteytetysti totean, että uuden maakuntaohjelman myötä alueelle on syksyllä valmistumassa erityisen merkittävä strategia. Se tulee antamaan selkeät askelmerkit Pohjois-Pohjanmaan lähivuosien aluekehittämistyölle. Mitä ajatuksia sinulle herää aluekehittämisen suunnasta? Osallistu maakuntaohjelman valmisteluun esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan verkkosivujen kautta. Oulussa 9.6.2025 Ilpo Tapaninen, Strategiapäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

05.06.2025
Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2025 järjestöteon teemana nuoret, tulevaisuus ja toivo

Pohjois-Pohjanmaan liitto jakaa järjestötekopalkinnon tänä vuonna jo seitsemännen kerran. Teemaksi on tällä kertaa valittu nuoret, tulevaisuus ja toivo. ”Nuorissa on maakunnan tulevaisuus. Heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen tulee olla kaikkien asia. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta halusikin nostaa juuri nuorten eteen tehdyn työn tämän vuoden järjestötekopalkinnon aiheeksi ja näin tuoda kaikkien tietoisuuteen hyviä toimintatapoja. Toivomme runsaasti ehdotuksia”, sanoo järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Aunola Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:stä. Ehdotuksia tehdään sähköisellä verkkolomakkeella, joka julkaistaan Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivujen uutisosiossa 1.9.2025. Ehdotuksia palkinnon saajasta voi jättää 30.9.2025 asti. Ehdotusta tehdessä tulee huomioida seuraavaa: järjestöteon ei tarvitse olla yksittäinen teko, vaan se voidaan ymmärtää ja tulkita laajemmin. Valinnassa painotetaan rajojen ylittämistä ja vaikuttavuutta sekä vapaaehtoistyön osuutta yhdistyksen toiminnassa. Hakijan tulee olla rekisteröity paikallinen yhdistys. Palkintona vuoden järjestöteon voittanut yhdistys saa 1 000 euroa toimintansa tukemiseen. Päätöksen järjestöteosta tekee Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus. Palkinto jaetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä marraskuussa. Tietoa järjestötekopalkinnosta saa jakaa eteenpäin. Ilmoitus löytyy Pohjois-Pohjanmaan liiton Instagram- ja LinkedIn-kanavista. Lisätiedot: Strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 301 7546. Järjestöneuvottelukunnan verkkosivut: Järjestöneuvottelukunta - Pohjois-Pohjanmaan liitto

15.05.2025
Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla elinvoimalupaus – tavoitteena tiivistää yhteistyötä ja vahvistaa vetovoimaa

Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu valtakunnallisesti hyvään keskikastiin Suomen Yrittäjien tuoreessa Elinvoimabarometrissa. Se julkaistiin tiistaina 14.5. kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Barometrin mukaan maakunnan vahvuuksia ovat osaavan työvoiman saatavuus, verkostoyhteistyö ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Maakunnassa nähdään, että alueella on potentiaalia nousta elinvoiman kärkialueiden joukkoon – edellyttäen vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämän tueksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet ehdottavat maakunnallisen elinvoimalupauksen solmimista. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tahtotilaa alueen kehittämisessä, kilpailukyvyn kasvattamisessa ja vaikuttamistyössä. Mukaan toivotaan laajasti niin julkisen sektorin, yritysten kuin oppilaitosten edustajia. ”Onnistuaksemme tarvitsemme maakunnan kehittämiseen vahvaa yhteen hiileen puhaltamista, aitoa vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Elinvoimalupaus tarjoaa tähän hyvän tavan toimia”, toteaa maakuntajohtaja Rämet. Toteutuessaan yhteinen lupaus hyödyttää aluetta laajasti. Se tukisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitossa parhaillaan valmistelussa olevan maakuntaohjelman 2026–2029 ja erityisesti sen Kestävän kilpailukyvyn ja uudistavien investointien teeman toimeenpanoa. Lupauksella voidaan lisäksi yhtenäistää alueen viestintää esimerkiksi Oulun vaalipiirin kansanedustajille. Jo reilun vuoden ajan on Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimana toteutettu kansanedustajien tapaamisia yhdessä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Oulun kauppakamarin ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteinen elinvoimalupaus toisi viesteihin uudenlaista vaikuttavuutta. Elinvoimalupaus on tarkoitus virallistaa lokakuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä AlueKujo-tapahtumassa. Lue lisää aiheesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uutisesta Elinvoima Pohjois-Pohjanmaalla - Yrittajat.fi. Koko barometrin tulokset ovat saatavilla osoitteessa Suomen Yrittäjät. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman laatimisesta tietoa on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulta ositteessa Maakuntaohjelma 2026-2029 - Pohjois-Pohjanmaan liitto Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan Liitto p. 040 586 3877.   [caption id="attachment_47904" align="alignleft" width="759"] Kuvassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet.[/caption]

07.06.2024
Naton DIANA-ohjelma luo Oulun alueen yrityksille mahdollisuuksia puolustusteollisuudessa

Suomi on ollut reilun vuoden Naton jäsen. Jäsenyys on vaatinut muutosta ajattelussamme. Oman maan puolustamisen lisäksi olemme nyt liittokunnan jäsen. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Naton tarpeiden yhteensovittamisen ohella Nato-kumppanimme ymmärtävät meidän erityispiirteemme ja tarpeemme. Naton jäsenenä Suomi on liittynyt mukaan Naton tutkimus- ja innovaatioaloitteisiin. Erityisen merkittävä Oululle oli Naton DIANA-ohjelman päätös. DIANA on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA toteuttaa Naton innovaatiopolitiikka, mikä pohjaa uusiin murroksellisiin teknologioihin. Suomessa DIANA-ohjelman rakenne on kansallinen yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta, 6G Testikeskus Oulun yliopiston koordinoimana, ja toinen VTT:n avaruus- ja kvanttiteknologian testikeskus. Toimipaikkoina DIANA:lla ovat Oulun ja Espoon lisäksi Sodankylä. Suurvaltakilpailussa murrokselliset teknologiat ovat elintärkeitä kilpailuedun säilyttämiseksi yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Alalla on oltava käytössään viimeinen tieto uusimmista teknologioista. Usein tämä tieto löytyy nykyään pienistä startup -yrityksistä. Aikaisemmin monet murrokselliset teknologiat kehitettiin puolustuskäyttöön, josta ne levisivät siviilikäyttöön. Kuuluisa esimerkki puolustushallinnon rahoituksella tehdyistä innovaatioista on Yhdysvaltain ARPANET, josta kehittyi internet. Tänä päivänä tilanne on kääntynyt osittain toisinpäin. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja yritysvetoisesti. Kaikki yrittäjät eivät välttämättä koe puolustusteollisuutta alaksi, jolle ensi sijassa halutaan suuntautua. DIANA-ohjelman idea on etsiä ja löytää sellaisia siviilipuolen sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää myös puolustusalalla. DIANA:ssa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja, jossa on kriittinen kaksikäyttömahdollisuus. Sovellusta voidaan siis käyttää siviili- ja sotilaspuolella. Puolustusalalla on paljon salassa pidettävää tietoa. DIANA:n tavoite on lähtökohtaisesti olla sellaisen tiedon ohjelma, jossa tieto ei ole salassa pidettävää. Jos siviiliteknologinen sovellus on hyödynnettävissä puolustusalalla, asian luonne muuttuu. DIANA:n yrityskiihdyttämössä syntyvät yritysten teolliset ja tekijänoikeudet (IPR) jäävät yrityksille. Idea on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä fyysisesti, jolloin ymmärretään paremmin erilaiset ongelmat riippuen mistä näkökulmasta asiaa katsotaan. DIANA-ohjelman koko testikeskusverkosto on yritysten käytössä. Tavoite on, että yritys ymmärtää puolustussektorin markkinoiden luonteen. DIANA on osa Naton toimintaa, jolloin se tarjoaa pääsyn Naton ja liittokunnan maiden markkinoille. DIANA-ohjelmaan pääsee mukaan yrityksille suunnatun haasteohjelman kautta. DIANA-ohjelmaan valittava yritys…