Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopiste

 
Ajankohtaista

 
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 valmisteluun
20.12.2018

Suomen tulee hyväksyä komission esitys budjetin koosta

Euroopan Komission toukokuussa 2018 antamassa budjettiesityksessä budjetin kooksi on esitetty 1,11 prosenttia 27 maan EU:n bruttokansantulosta, kun nykyisellä kaudella se on 1,13 prosenttia. Budjetin leikkaaminen esitetystä uhkaisi romuttaa Suomen saannon kannalta tärkeitä politiikka-aloja. Suomelle nousua kuluvan ohjelmakauden aluepolitiikan saantoon on esityksessä noin viisi prosenttia. Kansallisessa valmistelussa on huolehdittava siitä, että rahoituksen noustessa myöskään heikoimmassa asemassa olevan alueen rahoitus ei laske verrattuna kauteen 2014–2020.

Itä- ja Pohjois-Suomella erityisasema EU-liittymissopimuksen perusteella – asialla tulee olla taloudellista merkitystä

IP-alueella on muusta Suomesta poikkeava Suomen EU-liittymissopimuksen (artikla 174, protokolla 6) mukainen pohjoisen harvaan asutun alueen status. Asema tulee lunastaa siten että asialla on taloudellista merkitystä. IP-alueeseen siirtymäalueena sovelletaan harvan asutuksen peruskriteerin osalta ns. turvalausekemenettelyä, jonka mukaisesti alueen on saatava se rahoitusosuus, jonka se saisi kehittyneenä alueena. Tämän mukaisesti harvaan asutukseen perustuva saanto on kohdennettava täysimääräisesti alueelle. Rahoitusta ei tule näin ollen kohdentaa pois alueelta tai valtakunnallisiin toimiin.

Suomen tulee ottaa NSPA-tuen neuvottelutavoitteeksi vähintään 45 €/asukas/vuosi

Tällä ohjelmakaudella harvan asutuksen yleiskriteerin mukaisen sekä Suomen liittymissopimuksen mukaisen pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistuen (NSPA-tuki) osuus on muodostanut 59 prosenttia koko Suomen saannosta. Komission rahoitusesityksessä ohjelmakaudelle 2021–2027 NSPA-tuen määrä on 30 €/asukas/vuosi. Kuluvan kauden tuen nykyarvoon verrattuna laskua olisi 12,9 prosenttia. Suomen tulee tavoitella NSPA-tuen korotusta 45 euroon (per asukas/vuosi) ja NSPA-tuen tulee olla kokonaisuudessaan EAKR-rahoitusta.

Valtion osarahoitussuhde tulee harmonisoida koko Suomessa

Komission ehdotuksen mukaan rakennerahasto-ohjelmien osarahoitussuhde pienenenisi Suomessa Uusimaata ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kansallinen osarahoitussuhde olisi muualla Suomessa 45 prosenttia ja Uudellamaalla 60 prosenttia, kun se kuluvalla kaudella on koko Suomessa 50 prosenttia. Tämä lisäisi rahoituksen kokonaisvolyymin laskua Itä- ja Pohjois-Suomessa, jonka kerryttämä EU-rahoitus on alustavien laskelmien mukaan myös pienenemässä. Valtion osuus tulee harmonisoida koko Suomessa ja varmistaa, että komission tulevat asetukset mahdollistavat tämän. Rahoitusohjelman tavoitteena on alueiden kehittyneisyyserojen tasaaminen.

Itä- ja Pohjois-Suomi tavoittelee omaa ohjelmaa

Rakennerahastotoiminnassa on vahva alueellinen ulottuvuus, mistä syystä aluelähtöisyyden ja paikkaperusteisen kehittämisen tulee olla ohjelman keskiössä. Koheesiopolitiikan rahoitus on kohdennettava kokonaan maakunnille, jotka voivat päättää ylimaakunnallisesta yhteistyöstä.

IP-alueen maakuntien kasvudynamiikkaa yhdistää se, että niillä on merkittäviä luonnonvaroihin liittyvää potentiaalia.  Kaikilla maakunnilla on omat erikoistumisalansa ja niihin liittyvät älykkään erikoistumisen strategiat. IP-alueen yhteiset haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, talouden rakennemuutokseen, työvoiman osallistumisasteeseen ja palvelujen saatavuuteen syrjäisillä seuduilla. IP-alueen maakunnat ovat pieniä aluetalouksia, joten koheesiorahoituksen suhteellinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin muualla Suomessa. Alueelle kohdennetaan hyvin vähän kansallista innovaatiorahoitusta.

IP-alue sijaitsee EU:n pohjois- ja itärajalla. Pitkällä aikavälillä alueeseen kohdistuu Euroopan tasolla uusia taloudellisia ja geopoliittisia riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Hyvien suhteiden ylläpitäminen raja-alueiden välillä korostuu ja edellyttää riittävän CBC-rahoituksen turvaamisen.

Maakunnat ovat perustaneet yhteisiä instituutioita, joista koheesiopolitiikan kannalta keskeisin on yhteinen EU-toimisto Brysselissä. Käynnissä on myös mm. IP-alueen yhteinen, Euroopan komission aloitteesta käynnistetty elinkeinoelämän murrosta koskeva pilotti, jolla vaikutetaan EU:n tulevaa ohjelmakautta koskeviin linjauksiin. IP-alueen yhteinen toiminta pilotissa ja laadittava yhteinen strategia toimivat perusteluna ja pohjana alueen oman rakennerahasto-ohjelman laatimiselle.

 

Lisätiedot: maakuntajohtaja Pauli Harju, p. 0400 389152



 

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO

Sepänkatu 20
90100 Oulu
 
Puh. +358 (0)40 685 4000
Fax. +358 (0)8 3113 577
info@pohjois-pohjanmaa.fi