Ajankohtaista

Millainen on oma luontosuhteeni? Mitä kotiseutu minulle merkitsee? Miten tunteita voi käsitellä ja ilmaista taiteen keinoin? Miten taide voi lisätä  kuntalaisten osallisuutta?  Voisiko taide olla osa meidän kaikkien arkielämää? Mitä on taide? Voiko kuka vaan tehdä taidetta?  Voisiko taiteen keinoin tehdä kehittämistyötä? Esimerkiksi näitä kysymyksiä mietittiin ja niihin vastauksia etsittiin juuri päättyneessä Kulttuurikenno -hankkeessa ja sen taidepiloteissa. Vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin kuusi kuntien kehittämistarpeisiin vastaavaa taidepilottia. Niissä oli kaikkiaan 97 taidepajaa, ja niiden tuotoksena syntyi 29 taideosta ja tapahtumaa. Pilotteja toteuttamassa oli 17 taiteilijaa ja mukana osallistumassa lähes 3000 kuntalaista. Kustakin pilotista tehtiin myös videoita. Kaikki tämän mittavan työn tulokset on nyt koottu kehittämistarinaksi tarinakartan avulla. Löydät sen täältä: Taiteen rohkeaa tekemistä ja kokemista Pohjois-Pohjanmaalla (arcgis.com) Ota mukava asento, klikkaan itsesi kartalle ja lähde tutustumaan Pohjois-Pohjanmaanhan uudella tavalla! Kehittämistarinasta voit lukea vaikka Pyhännällä Osiensa Summa taideteoksen julkistamistilaisuudessa Katja Koskela pitämän hienon puheen, josta tässä pieni näyte: " Pienelle paikkakunnalle taiteella on iso merkitys. Siihen voi osallistua kaikenikäiset. Tähänkään mosaiikkityöhön ei ollut ikärajaa, vaan kaikki olivat tervetulleita sitä tekemään. Pistin heti merkille sen, miten tällainen yhteinen projekti yhdisti meitä kuntalaisia." Kulttuurikenno hankeen muut tulokset ja loppuraportin löydät Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta: Kulttuurikenno -hanke - Pohjois-Pohjanmaan liitto Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita kuntien kulttuurivastaavia, taitelijoita, muita yhteistyökumppaneita ja pilotteihin osallistuneita kuntalaisia.   Osiensa summa taidepilotissa tehtiin taidepajoissa kuntalaisten valitsemista aiheista seinämosaiikkiteoksia. Tässä on valmistumassa mustikkateos Vihannin nuorisotilaan Raahessa. Taidepilotista vastasivat taiteilijat Jenny Grönholm ja Jass Kaselaan. Kuva Auli Suorsa.   Pohjois-Pohjanmaan liitto toteutti 2022- 2/2024 aikana Kulttuurikenno, yhteistyötä ja vaikuttavuutta ​kulttuuripalveluihin –hankkeella kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaista alueellista kehittämistehtävää. Hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja hankkeesta: Kulttuurikenno Facebook ja Instagram Erityisasiantuntija, kulttuuri ja hankkeen projektipäällikkö Auli Suorsa, puh 050-3868443 s-posti: etunimi.sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi  

Tässä haussa rahoitettavien hankkeiden tulee vastata vähintään yhteen seuraavista kriteereistä: - hanke tukee pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja parantaa näin pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä - hanke vahvistaa alueen innovaatioekosysteemiä - hanke laajentaa TKI-toimintaan osallistuvien tahojen joukkoa Hakuaika on 22.4.2024 – 30.8.2024 klo 15.00. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä enintään 448 000 e. Lisää AKKE-sivulta.

Brysselissä järjestettiin 2.-5.4.2024 Connecting Europe Days -päivät. Tapahtuma on joka toinen vuosi järjestettävä EU:n liikennepolitiikan kärkitapahtuma, joka kokoaa yhteen liikennejärjestelmätyön sidosryhmät julkiselta ja yksityiseltä sektorilta keskustelemaan Euroopan yhteisen liikenneverkon kehittämisestä. Tapahtumassa järjestettiin lukuisia paneelikeskusteluja sekä esityksiä EU:n liikennepolitiikan kuumimmista kysymyksistä ja tulevaisuuden trendeistä. Keskiviikkona 3.4.2024 Brysselin lentoasemalla järjestetyn Connecting Europe by Air -tapahtuma avasi Belgian pääministeri Alexander de Croo. Tilaisuudessa puhunut liikennekomissaari Adina Vălean korosti puheenvuorossaan uuden TEN-T-asetuksen merkitystä, kestävien käyttövoimien roolia tulevaisuuden lentoliikenteessä sekä lentoasemien yhdistämistä entistä vahvemmin muuhun liikenneverkkoon. Tilaisuuteen osallistunut maakuntavaltuuston 1.varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi toteaa lentoliikenteen olevan suuressa käyttövoimamurroksessa: ”Sähkön ohella lentoliikenteen käyttövoimissa tulee ottaa huomioon vedyn ja biopolttoaineiden mahdollisuudet. Nämä polttoainemuodot mahdollistavat sähköä paremmin pitkät lentoetäisyydet. EU:ssa on päästävä yhteisymmärrykseen liikenteen energianlähteistä. Sähkö, uusiutuvat biopolttoaineet ja tulevaisuudessa vety tulevat olemaan ratkaisu. Tarvitaan yhdessä eri käyttövoimia ja myös etäisyyksillä on merkitystä parhaan käyttövoiman valinnassa." Paneelikeskusteluissa keskusteltiin muun muassa eurooppalaisen liikenneverkon rahoitustason tulevaisuudesta. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen merkitystä rajat ylittävän liikenteen kehittämisen kannalta korostettiin laajasti. Suomessa Väylävirasto on hyödyntänyt rahoitusvälinettä on muun muassa Oulu–Laurila-rataosan kehittämisessä. ”EU:n rahoitusvälineissä on siirrettävä painopistettä unionin itäisen rajan huoltovarmuuden ja rajat ylittävän liikenteen kehittämiseen. Tämä on tärkeää etenkin pohjoisten alueiden huoltovarmuuden kannalta. Tällaiset investoinnit edistävät matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittymistä pohjoisessa kaikissa olosuhteissa”, Jussinniemi korostaa. Tapahtuman päätöspäivänä järjestettiin TEN-T-ydinverkkokäytävien foorumit avoimina tilaisuuksina. North Sea Baltic -ydinverkkokäytävän koordinaattori Catherine Trautmann nosti esille ydinverkkokäytävän merkityksen muuttuneen geopoliittisen tilanteen keskiössä. North Sea–Baltic-käytävä kattaa Suomen lisäksimuun muassa Baltian maat, Puolan sekä uudessa TEN-T-asetuksessa myös Ukrainan. Trautmann korosti puheenvuorossaan pohjoisia yhteyksiä sekä eurooppalaisen raideleveyden merkitystä kuljetusketjuille. Syksyllä Perämerenkaaren liikennetapahtumassa Oulussa vieraillut Trautmann painotti Perämeren alueiden olevan strategisesti avainasemassa liikennejärjestelmän toimivuudessa Suomen ja Ruotsin välillä. Lisätietoja: Jouni Jussinniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi Lauri Romppainen, maakuntainsinööri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Valmistautuminen vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen EU-budjettiin ja ohjelmakauteen on täydessä käynnissä. Euroopan komissio on kehottanut kaikkia Interreg-ohjelmia kuulemaan sidosryhmiään saadakseen palautetta tulevaa ohjelmakauden suunnittelua varten. Meidän etumme on, mahdollisimman moni antaa näkemyksensä ja kommentteja, koska sillä vaikutetaan tulevaisuuden rajat ylittäviin ohjelmiin. Vastaamalla voit kertoa, mikä tällä hetkellä toimii hyvin rajat ylittävissä ohjelmissa ja mitä voitaisiin parantaa. Tai haluatko sanoa, millaisia uudistuksia ohjelmat kaipaavat, jotta niiden puitteissa voitaisiin tehdä niitä asioita, joita alueella kaivataan. Tämä on tilaisuutesi antaa panoksesi Interreg Aurora -ohjelman ja Interreg Itämeren ohjelman tulevaisuuteen. Molemmat kyselyt ovat auki 31.5.2024 asti.   Linkki Interreg Aurora -ohjelman kyselyyn: https://www.interregaurora.eu/news-events/consultation-interreg-post2027/ Linkki Interreg Itämeren ohjelman kyselyyn: https://bsrprogramme.wufoo.com/forms/m5fro0r029dinx/

Nykyisen Euroopan parlamentin ja komission kollegion toimikausi päättyy vuonna 2024 ja Euroopan arktisen alueen tulevaisuus tulee olemaan entistä vahvemmassa roolissa uuden parlamentin ja komission aloittaessa työnsä. Tulevaan suuntautuen Helsingissä järjestettiin arktisen aluetta käsitellyt seminaari, joka keskittyi vihreään siirtymään ja turvallisuuteen. Tilaisuudessa puhunut kansanedustaja Mari-Leena Talvitie peräänkuuluttikin yhteistyötä seuraavan Euroopan komission asialistaan vaikuttamiseksi. – Turvallisuus ja vakaus Euroopan arktisella alueella tarkoittaa turvallisuutta ja vakautta Euroopan unionissa. Yksi Suomen hallituksen keskeisistä tavoitteista on varautua ja vaikuttaa ennakkoon paremmin tulevan Euroopan komission asialistaan, hän totesi. Pohjois-Suomen tuleva rooli Pohjois-Pohjanmaan liiton ja CPMR:n Itämeren komission arktisen työryhmän järjestämään seminaariin osallistui useita kansallisen ja paikallisen tason poliitikkoja. Yhteistyökumppanina tapahtuman järjestelyissä oli myös Arktisten parlamentaarikkojen delegaatio, jonka puheenjohtaja Olga Oinas-Panuma avasi tilaisuuden. Puheenvuorossaan Olga Oinas-Panuma korosti Pohjois-Suomen saavutettavuuden merkitystä. – Meidän täytyy pitää huolta Pohjoisista liikenneyhteyksistä ja vahvistaa huoltovarmuusreittejä Pohjoisen Ruotsin ja Norjan kautta merelle. Liikenneyhteyksillä on myös iso vaikutus paikallisiin yrityksiin ja elinvoimaan, hän totesi EU:lla on keskeinen rooli arktisen alueen kestävässä kehityksessä politiikkojen ja rahoitusvälineiden kautta. Interreg-ohjelma, EU:n alue- ja rakennepolitiikka ja Euroopan laajuisia liikenne ja energiaverkkoja tukeva CEF-rahoitus sekä Horisontti Eurooppa-ohjelma ovat tärkeitä ja niitä tulee jatkossa vahvistaa. Pohjois-Suomessa tarvitaan lisäinvestointeja infrastruktuuriin, satamiin, rautatieyhteyksiin ja parempiin rajat ylittäviin liikenneyhteyksiin Euroopan arktisella alueella toimitusvarmuuden ja alueen jatkokehityksen mahdollistamiseksi. Tasapainoinen, vastuullinen ja kestävä kehitys edellyttää kuitenkin ihmisten, alkuperäisyhteisöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista. Puheissa korostettiin myös tekeillä olevaa pohjoista ohjelmaa Suomen strategisena viitekehyksenä vahvistettaessa arktisen aluetta. Pohjoisen ohjelman toteuttaminen ja vastaavat toimet muissa Pohjoismaissa edellyttävät saumatonta yhteistyötä niin alueiden välillä kuin kansallisella tasolla. Arktinen on osa Eurooppaa EU-komissiosta tilaisuudessa paikalla olivat yksikönpäällikkö Raphaël Goulet EU:n meripääosastolta ja arktinen lähettiläs Clara Ganslandt EU:n ulkosuhdeosastolta. Heidän puheenvuoroistaan kävi ilmi, että ilmastonmuutos on arktisen alueen suurin haaste. Euroopan arktinen alue on edelläkävijä EU:n vihreässä siirtymässä. Alueella kehitetään fossiilivapaita energiaratkaisuja, puhtaita teknologioita sekä louhitaan kriittisiä raaka-aineita, jotka ovat välttämättömiä Euroopan…