Vuonna 2028 alkavan EU:n ohjelmakauden valmistelu aloitettu
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat päättivät viime vuonna organisoitua alueellisesti valmistelemaan tulevaa EU:n ohjelmakautta. Valmistelun käynnistämiseksi haettiin keväällä rahoitusta kaksivuotiseen AKKE-hankkeeseen.
Valmisteluun osallistuvat Lapin liitto, Kainuun liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto, joka koordinoi työtä. Hankkeen projektipäällikkönä ja Itä- ja Pohjois-Suomen 2028+ -valmistelusta vastaavana pääsihteerinä toimii Hanna Honkamäkilä.
Koordinoidun valmistelun tarve perustuu alueella tunnistettuihin tarpeisiin ja erityisesti pohjoisen harvaan asutun alueen OECD-raportin suosituksiin. Hankkeen tavoitteena on organisoida alueellinen valmistelu ja sopia ohjelmoinnin periaatteet. Valmistelua tehdään kumppanuusperiaatteen mukaisesti niin, että jokainen maakunnan liitto vastaa aluekehitysviranomaisena alueensa sidosryhmien osallisuudesta.
EU-komissio esittää isoa remonttia EU-budjettiin
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa esityksensä vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä. Komissio esittää aluekehitysrahaston, sosiaalirahaston, maatalouden tukirahaston ja maaseudun kehittämisrahaston, kalastusrahaston sekä sisäasioiden rahastojen yhdistämistä yhdeksi suurrahastoksi.
Esitys leikkaa koheesiorahoituksesta ja maataloudesta noin 20 prosenttia nykytasoon verrattuna ja kasvattaa kilpailukykyrahoitusta vastaavasti noin 20 prosenttia. Esitys tarkoittaa merkittävää EU:n sisäistä ja maantieteellistä rahoituksen uudelleen jakoa.
Komissio esittää myös, että EU-rahoitus perustuisi jatkossa ohjelmiin, jotka sisältävät uudistuksia ja investointeja. Rahoitus lopullisille edunsaajille eli hanketoimijoille perustuisi tulosperusteisuuteen. EU maksaisi rahoituksen toteutettuja suunnitelmia ja tuloksia vastaan, ei toteutuneiden kulujen ja kuittien perusteella.
Vaikutukset alueiden kehittämiseen ja rahoitukseen
Komissio esittää, että jokainen jäsenmaa laatii oman suunnitelmansa suurrahaston rahojen käyttämisestä. Jäsenmaan omaa suunnitelmaa kutsutaan suomeksi kansalliseksi ja alueelliseksi kumppanuussuunnitelmaksi, jonka englanninkielinen lyhenne on NRPP.
Suomen rahoitusosuus uudesta rahastosta olisi vuosina 2028–2034 yhteensä 9,7 miljardia euroa. Summaan sisältyvät komission esityksessä korvamerkityt 1,6 miljardia euroa rajaturvallisuuteen ja sisäasioihin sekä 4,8 miljardia euroa maatalouden suoriin tulotukiin.
Jäljelle jäävä 3 miljardia euroa olisi mahdollista käyttää koheesiopolitiikkaan, sosiaalirahastoon, maaseudun kehittämiseen sekä muihin asetuksessa lueteltuihin pakolliseen 30 erityistavoitteeseen.
EU-komission pohjaesitys on tähän asti aina sisältänyt Suomen liittymissopimukseen perustuvan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen (NSPA), mutta nyt sitä ei esitetä budjetissa erikseen korvamerkittynä.
EU:n tulevassa talousarviossa annetaan edelleen vankka tuki pohjoisen harvaan asutuille alueille ja otetaan huomioon niiden erityistarpeet ja -haasteet, kuten luontoon ja väestörakenteeseen liittyvät haitat, erityisesti yhteyksien ja saavutettavuuden osalta. NSPA-tuella on vahva sopimusoikeudellinen ja yhteiskunnallinen perusta ja Itä- ja Pohjois-Suomi hakee sille jatkoa.
