Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Hae sivuista

Ilmastoviisasta rakentamista

Ilmastoviisasta rakentamista

Ympäristöministeriö ja Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestivät puurakentamiseen ja rakentamisen ilmastokysymyksiin keskittyvän seminaarin Oulussa 12.12.2020.

Seminaarissa heräteltiin maakunnan puurakentamisen innostusta sekä keskusteltiin teemoista, jotka on maakunnassa koettu tärkeiksi liittyen ilmastoviisaaseen rakentamiseen.

Paikalla oli maakunnan päättäjiä ja virkamiehiä sekä rakentamisen toimijoita. Yhteensä 44 osallistujaa, joista puolet yrityksistä ja puolet julkiselta sektorilta.

Maankäytön ja asumisen ratkaisuilla on merkitystä: hiilijalanjäljestämme asuminen aiheuttaa 33 %. Rakentamisen aiheuttama hiilipiikki on tästä liki kolmannes, mikä tarkoittaa, että rakentamisen alkuvaiheeseen, rakennusmateriaalien valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Poimintoja seminaarin esityksistä – lue lisää linkkien kautta avautuvista esityksistä.

Ohjelma

Esitykset:

Maakunnallinen visio puurakentamisesta, professori Janne Pihlajaniemi, Oulun yliopisto

Puurakentaminen ja ilmastoviisas rakentaminen sekä sen ohjaus, vähähiilinen kaavoitus ja rakentaminen sekä hankintojen kehittäminen vähähiilisemmiksi, ohjelmapäällikkö Petri Heino sekä projektiasiantuntija Simon le Roux, Ympäristöministeriö

Baden-Württembergin Holzbau – Offensiv – esimerkki alueellisesta puurakentamisen edistämishankkeesta, projektijohtaja Jan Bulmer

Hiilineutraali hirsirakentaminen, toimitusjohtaja Seppo Romppainen, Hirsitaloteollisuus ry

Hiilijalanjäljen laskenta ja ratkaisujen päästövähennyspotentiaalin arviointi varhaisessa hankesuunnittelussa, Tytti Bruce, liiketoimintajohtaja, Bionova Oy

Puurakentamisen tulevaisuus – mahdollisuudet ja haasteet; Pekka Seppälä, Oulun kaupunki, rakennusvalvonnan johtaja

Ympäristöministeriö on tehnyt työtä vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi (mm. rakentamisen hiilijalanjälkilaskuri ja neuvontaa, https://elinkaarilaskenta.fi , sekä rahoitusta).

Pohjois-Pohjanmaa on metsävarannoiltaan rikas maakunta ja puutuoteteollisuus on merkittävä työllistäjä. Puun hyödyntäminen ja jalostaminen pitkään hiiltä sitoviksi tuotteiksi on sekä ilmastoteko että elinvoimatekijä alueelle.

Avauksessaan maakuntajohtaja Pauli Harju muistutti alan imagolle olevan tärkeä muistaa, että kyse on enempi hiilivarastoista kuin metsien hävittämisestä. Puunjalostus on painopistealueena maakunnan Älykkään erikoistumisen strategiassa, jossa vahvoja aloja tuetaan kasvuun.

Ympäristöministeriön Petri Heino haastoi paneelistit pohtimaan, miten maakunnassa voitaisiin edistää julkista puurakentamista. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen vahvin puutuotealalla, mutta ei erotu edukseen puunkäytössä. Oulun seudulla olisi petraamisen varaa erityisesti puukerrostalorakentamisessa. Rakentamisen säädökset mahdollistavat jo tällä hetkellä ja tuleva hiilijalanjäljen tulo säädöksiin edelleen puoltaa puurakentamista. Alueella on osaamista ja tekijöitä. Mistä siis kiikastaa?

Paneelisteista teollista puurakentamista edusti Antti Erola, JVR Plus Oy:stä. Hän kertoi, että yritys tekee puukerrostaloja, joissa runkomateriaalina on CLT-levy. Näitä tehdään tietysti tilaajille kysynnän mukaan, ja kysyntä on kasvussa.

Paneelissa nostettiin esille muun muassa julkisen rakentamisen kilpailutusperusteiden mahdollisuudet ja tieto olemassa olevista keinoista edistää puurakentamista hankinnoissa. Tietämystä tulee lisätä, jotta keinot saadaan käytäntöön. Janne Jokelainen kertoi Iin koulurakentamishankkeesta. Yleisökommenttina toivottiin vähähiilisen rakentamisen ohjaukseen tukea, ei pelkästään säädöksiä. Verrattiin seminaarissa kuultuun Baden-Württembergin Holzbau – Offensiv – esimerkkiin alueellisesta puurakentamisen edistämishankkeesta, jossa projektijohtaja Jan Bulmer esitteli 25 miljoonan euron ohjelmaa.

Finnsementin Esa Heikkilä kertoi betoni- ja sementtiteollisuuden tekevän koko ajan ilmastomyönteisempien tuotteiden kehitystyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Raahessa on Finnsementin kuonajauhetehdas, jossa valmistetaan betonin seosaineena käytettävää masuunikuonajauhetta.

Paneelissa tuntui vallitsevan yksimielisyys siitä, minkä Janne Pihlajaniemi sanoiksi puki: ´Ilmastoviisas rakentaminen on sitä, että rakennetaan kestävästi; ei sitä, että puuta olisi joka paikassa. Tavoitellaan mieluummin hybridirakentamista.´ Ja Seppälän Pekka kiteytti: ´Oikea materiaali oikeaan paikkaan.´

Paneelistit:
Antti Erola, JVR Plus Oy, toimitusjohtaja
Esa Heikkilä, Finnsementti, tuotekehityspäällikkö
Janne Jokelainen, Iin kunta, tekninen johtaja
Janne Pihlajaniemi, Oulun yliopisto, professori
Pekka Seppälä, Oulun kaupunki, rakennusvalvonnan päällikkö

Maakunnan ilmastostrategiaa ollaan päivittämässä. Ilmastostrategia valmistuu vuoden 2020 lopussa. Seminaari tarjosi hyvin evästystä ilmastoviisaan rakentamisen -teemaan. Janne Pihlajaniemi esityksessään Maakunnallinen visio puurakentamisessa toi esille tärkeitä tavoitteita. Kun noihin tavoitteisiin yhdistää paneelin ja muun seminaarissa keskustellun, tiivistyy seminaarin tulos seuraavasti:

Pohjois-Pohjanmaalla ilmastoviisas rakentaminen
1.     Hyödynnetään ja edelleen kehitetään paikallista osaamista ja vuoropuhelua (arkkitehtuuri ja alan teollisuus). Ollaan ylpeitä osaamisesta ja pidetään huolta positiivisesta imagosta!
2.     Hyödynnetään yleinen ilmapiiri, jossa on ekologisen rakentamisen kysyntää.
3.     Luodaan side perinteisen ja nykyaikaisen rakentamisen välille.
4.     Luodaan paremmat edellytykset alan toiminnalle julkisella ohjauksella ja tuella (erityisesti julkiset hankinnat, koulutus, tiedon lisääminen).
5.     Rakennetaan kestävästi:
-Oikea materiaali oikeaan paikkaan (hybridirakentaminen).
-Huomioidaan rakennuksen koko elinkaari maankäytön suunnittelusta lähtien.

Tästä jatketaan tavoitteiden työstämistä kohti konkretiaa.
Kiitokset puhujille, paneelisteille, kaikille seminaariin osallistuneille ja kollegoilleni Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Erityiskiitokset hyvästä yhteistyöstä Petri Heinolle, joka vastaa Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmasta!

Otan vastaan palautetta ja ideoita teeman käsittelystä jatkossa.

Ystävällisin terveisin,

Ritva Isomäki (ritva.isomaki@pohjois-pohjanmaa.fi)