Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2025 esityksensä Euroopan unionin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Ehdotuksesta uudeksi varojenjakomenetelmäksi puuttuu pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus, mikä poikkeaa edellisistä rahoitusesityksistä.
Suomen hallituksen kanta on, että Suomen liittymissopimukseen perustuva, vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoitus tulisi turvata myös jatkossa.(U 53/2025 vp 20.11.2025)
Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksissa vuonna 1994 on tunnistettu Itä- ja Pohjois- Suomen erityisolosuhteet. Harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto aiheuttavat pysyvän kilpailukykyhaitan.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat vaativat NSPA-rahoituksen palauttamista EU:n tulevaan rahoituskehykseen. Se on poliittinen tahtotila ja sillä on juridinen perusta liittymissopimuksessa ja sopimuksessa Euroopan Unionin toiminnasta ja kaikissa Suomen jäsenyyden aikaisissa monivuotisissa rahoituskehyksissä ja niiden säädöksissä.
Itä- ja Pohjois-Suomen tarjoama elinvoima, alueellinen kilpailukyky, osaaminen, kokonaisturvallisuus ja kestävä kasvu ovat menestymisen edellytys Suomelle ja koko EU:lle. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa merkittävän osan EU:n raaka-aineista ja puhtaasta energiasta. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmat auttavat alueita kehittymään ja pitävät huolta siitä, että eri alueet eivät jää jälkeen. Ne tukevat samalla EU:n yhteisiä sisämarkkinoita.
Reilut, toimivat ja kilpaillut sisämarkkinat ovat EU:n suurin vetovoimatekijä. Koheesiopolitiikka on kuitenkin välttämätöntä toimivien sisämarkkinoiden kannalta. Alue- ja rakennepolitiikan kohdennetut pitkän aikavälin investoinnit, joilla puututaan talouden epäsymmetriaan, mahdollistavat tasapuoliset toimintaedellytykset.
Euroopan unionin perussopimus velvoittaa unionia tukemaan pysyvistä olosuhdehaitoista kärsiviä alueita, kuten pohjoisia harvaan asuttuja alueita. Asian oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklassa 3 kohdassa, jossa määrätään, että EU:n kokonaisvaltaisen sopusointuisen kehityksen edistämiseksi kiinnitetään erityistä huomiota vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestötiheys on erittäin alhainen.
SEUT-sopimuksen artiklassa 176 määritellään EAKR:n tavoitteet seuraavasti: ”Euroopan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen mukauttamiseen sekä taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen.” EU:n alue- ja rakennepolitiikan ansiosta Itä- ja Pohjois-Suomessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Alueen bruttokansantuote on noussut kohti muun Suomen tasoa, mutta Itä- ja Pohjois-Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on kuitenkin edelleen selkeästi ja suhteellisesti koko maan vastaavaa lukua alhaisempi.
