Vuonna 2025 Pohjois-Pohjanmaan väkiluku oli 417 939 asukasta, mikä on 392 asukasta (-0,09 %) vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kyseessä on historiallinen käänne: Pohjois-Pohjanmaan väkiluku laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1970, jolloin Suomesta ja erityisesti Pohjois-Suomesta Ruotsiin suuntautunut muuttoaalto huipentui.
Koko Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2025 yhteensä 16 910 asukkaalla (+0,30 %), ja kasvu perustui kokonaan nettomaahanmuuttoon (+31 233), sillä luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa negatiivinen (-13 377). Maan 19 maakunnasta vain kuusi kasvoi: Uusimaa (+0,97 %), Pirkanmaa (+0,64 %), Varsinais-Suomi (+0,60 %), Ahvenanmaa (+0,59 %), Pohjanmaa (+0,45 %) ja Lappi (+0,04 %). Eniten väestö väheni Etelä-Savossa (-0,95 %), Kymenlaaksossa (-0,79 %), Etelä-Karjalassa (-0,68 %) ja Kainuussa (-0,64 %).
Pohjois-Pohjanmaan nettomaahanmuutto oli vuonna 2025 yhteensä 1 570 henkilöä. Luku laski edellisvuoden 1 769:stä, mutta on edelleen historiallisesti tarkasteltuna korkea. Nettomaahanmuutto on pysynyt ainoana selvästi positiivisena väestönmuutoksen osatekijänä, mutta vuonna 2025 sekään ei riittänyt kääntämään kokonaismuutosta positiiviseksi.
Maakuntien välinen nettomuutto oli Pohjois-Pohjanmaalle vuonna 2025 selvästi negatiivinen, -1 857 henkilöä. Muuttotappio kotimaan sisällä syveni merkittävästi edellisvuoden -1 396:sta ja jatkui jo neljättä vuotta peräkkäin. Myös maakunnan keskuskaupunki Oulu menetti väestöään maan sisäisessä muutossa: kuntien välinen nettomuutto oli Oulun osalta -277 henkilöä. Edellisen kerran Oulun muuttotase oli negatiivinen vuonna 2006. Taustalla vaikuttaa rakenteellinen ilmiö. Aiempien vuosien suuri maahanmuutto heijastuu nyt kotimaan sisäiseen muuttoliikkeeseen, kun maakuntaan muuttaneet ulkomaalaistaustaiset asukkaat eivät ole jääneet alueelle pidemmäksi aikaa vaan muuttaneet eteenpäin Etelä-Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Viimeksi Pohjois-Pohjanmaa sai maakuntien välisessä muutossa positiivisen saldon vuonna 2021 (+129 asukasta), ja sitä ennen viimeksi vuonna 2004.
Pohjois-Pohjanmaalla luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2025 edelleen negatiivinen, -68 henkilöä, mutta parani merkittävästi edellisvuodesta (-235). Myönteisen kehityksen taustalla on syntyneiden määrän kasvu: vuonna 2025 syntyi 3 825 lasta, mikä on 230 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä oli kuitenkin jo neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin syntyneitä oli alle 4 000. Kuolleiden määrä oli 3 893, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2024 (3 830) mutta vähemmän kuin vuonna 2023 (3 937).
Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta väkiluku kasvoi vuonna 2025 viidessä kunnassa. Suhteellisesti eniten kasvoi Pyhäntä (+2,26 %, +37 asukasta), Oulu (+0,61 %, +1 317), Lumijoki (+0,50 %, +10), Kempele (+0,23 %, +45) sekä Muhos (+0,21 %, +18). Oulun kasvu oli ylivoimaisesti suurin absoluuttisesti, mutta hidastui edellisvuoden 1 519 asukkaasta. Vuonna 2024 vielä kasvaneet Ii, Merijärvi, Ylivieska ja Siikalatva kääntyivät kaikki laskuun. Siikalatvan vuonna 2009 perustetun kunnan historiallinen ensimmäinen kasvuvuosi jäi siten ainakin vielä yksittäiseksi. Muissa 25 kunnassa väkiluku väheni. Suhteellisesti eniten väkiluku laski Pyhäjärvellä (-3,21 %, -151 asukasta), Reisjärvellä (-3,13 %, -80), Taivalkoskella (-2,79 %, -102), Utajärvellä (-2,72 %, -67), Merijärvellä (-2,64 %, -28) ja Kärsämäellä (-2,07 %, -49).
Voit avata raportin suuremmaksi harmaan Microsoft Power BI -alapalkin oikeassa reunassa olevasta nuolipainikkeesta ”Avaa koko näytön tilassa”. Viedessäsi hiiren osoittimen yksittäisen visualisoinnin (kartta, kuva tai taulukko) päälle, visualisoinnin yläosaan (/alaosaan) ilmaantuu pieni ”Tarkastelutila” -kuvake, jota klikkaamalla saat suurennettua visualisoinnin suuremmaksi.
Kartat kohdistuvat automaattisesti aluevalintaan, joko taulukossa tai itse kartassa. Pois aluevalinnasta pääset klikkaamalla samaa aluevalintaa uudelleen.
Väestösivun kuvioiden ja taulukoiden lähde on Tilastokeskus.
