Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Koulutustaso

Koulutustasoluku

Väestön koulutustasoa esitetään tällä sivulla kahden eri mittaustavan kautta. Ensimmäinen kuvaa koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä.

Tutkinnon suorittaneiden määrä

Toinen tapa kuvata väestön koulutustasoa esittää 15 vuotta täyttäneiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrä tutkinnoittain. Tarkastelussa huomioidaan kultakin henkilöltä vain korkein suoritettu koulutus. Keskiasteen tutkinnolla tarkoitetaan esimerkiksi ylioppilas- tai ammatillisia tutkintoja. Korkea-asteen tutkintoihin on laskettu mukaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen sekä tutkijakouluasteen tutkinnot. Kaikkien näiden tilastojen lähde on Tilastokeskus.

Lisätietoa tutkinnoista

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 11–12 vuotta. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ylioppilastutkinnot, 1–3-vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot.

Erikoisammattitutkinto on henkilöille, jotka ovat peruskoulutuksen jälkeen kehittäneet ammattitaitoaan. Tutkinnolla  osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Sen edellytyksenä on vankka työkokemus alalta. 

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon, merkonomin ja lähihoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3–4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5–6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.