Maakuntatunnukset
 

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tunnukset / Regional Emblems

Maakuntavaakuna/ Coat of Arms



Vaakunaselitys:

Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2+2+2.

Pohjanmaan vaakuna esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran eräässä vuonna 1562 laaditussa Ruotsin valtakunnan maakuntien vaakunoita esittävässä kuvakäsikirjoituksessa. Tätä vaakunakirjaa säilytetään nykyään Pariisin kansalliskirjastossa. Pohjanmaan kreivikunnan vaakunassa oli vanhempien selitysten mukaan tunnuskuvana musta näätä tai ristikettu valkoisessa kentässä.

Eräät Ruotsin maakuntien vaakunat muutettiin vuonna 1569 niin, että ne helpommin voisi erottaa toisistaan. Luultavasti kärpät pantiin tuolloin Pohjanmaan kreivikunnan vaakunaan. Kärpät sijoitettiin kilpeen ensin kuusi alatusten, myöhemmin kuusi asetettuina 3+3.  Maakuntavaakunaan kärpät on mahdollisesti saatu Pohjanmaan kahden rovastikunnan sineteistä, joissa 1500-luvun lopulla oli kolme kärppää. Suomen tasavallan hallitus vahvisti yhdeksän historiallisen maakunnan vaakunoiden sisällön valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1963.

Tuoreimman lääninjakouudistuksen myötä nousi esille kysymys siitä, että kaikille niin sanotuille uusille maakunnille on saatava oma virallinen vaakuna. Kyseeseen tuli joko vaakunan uudistaminen tai sen uudelleen tapahtuva virallistaminen. Maakuntien liittojen vaakunat valmisteli Kansallisarkiston asettama vaakunatyöryhmä. Pohjois-Pohjanmaalla liittohallitus hyväksyi päätöksellään jo vuonna 1993 ratkaisun, jonka mukaan maakuntamme vaakuna on Pohjanmaan historiallinen vaakuna. Kilvenpäällistä kruunua ei kuitenkaan Kansallisarkiston lausunnon perusteella saa vaakunassa käyttää.

Six running ermines (stoat in winter coat) placed 2+2+2 on blue shield.


Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu / Regional Song


KYMMENEN VIRRAN MAA

Maa ponteva pohjolan äärillä on,
se on entistaistojen tanner,
niin rohkea, reima ja horjumaton,
se on muistojen mainio manner.
Tämä maa minun mieltäni innostaa,
se on kymmenen, kymmenen virran maa.

Revontulta sen talvinen taivas luo,
kun pakkanen parhaana räiskää,
ja tunturilaaksojen vuolas vuo
sen kallioseinihin läiskää.
Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa
tämä kymmenen, kymmenen virran maa.

Olet voiman ja vilppauden kotimaa -
tätä kannat kaksoisleimaa!
Se mieleni toivoja toinnuttaa,
se antavi intoa reimaa!
Oi, loistaos loitos aikojen taa,
tulevaisten toivojen kallis maa!

 A.V. Koskimies

Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu on aikoinaan tunnetun koulumiehen ja runoilijan Aukusti Valdemar Koskimiehen runo.
Sen sävelsi Oskar Merikanto.

Maakuntakukka / Regional Flower

 

Suopursu (Rhododendrom tomentosum) / Marsh labrador tea, northern labrador tea, wild rosemary (Rhododendrom tomentosum)

Suopursu kuuluu alppiruusujen Rhododendrum -sukuun. Suopursun kukinto runsas. Sen voimakas, huumaava tuoksu täyttää kesäisin Pohjois-Pohjanmaan suot.

Northern labrador tea is a flowering plant in the subsection Ledum of the large genus Rhododendron in the family Ericaceae. It grows in peaty soils, moss and shrubby areas. The flowers are small, with a five-lobed white corolla, and produced several together in a corymb 3-5 cm diameter. They emit strong smell to attract bees and other pollinating insects.

Maakuntalintu / Regional Bird

Kurki (Grus grus) / Crane (Grus grus)

Vuonna 1985 Suomen lintutieteellisen yhdistyksen asiantuntijaraati valitsi Pohjois-Pohjanmaan maakuntalinnuksi kurjen. Kurki on Suomen suurimpia lintuja. Suopursun tapaan se viihtyy Pohjois-Pohjanmaan runsailla soilla, mutta myös rantaniityillä.

The cranes thrive in marshlands, the most common soil in Oulu region, where one can easily observe them stalking cranberries and frogs on misty autumn mornings. Their spectacular mating dance and beauty have made cranes highly symbolic birds in many cultures with records dating back to ancient times.

Maakuntakivi /Regional Rock

 

Liuske / Slate

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakivi on liuske. Liuskeet ovat Pohjois-Pohjanmaalla yleinen kivilajiryhmä, johon kuuluu useita, toisistaan ulkoasulta poikkeavia kivilajeja. Kivilajin mineraaleista yli puolet on sellaisia, jotka ovat suuntautuneet ja litistyneet paineen ja liikuntojen alaisuudessa. Väri vaihtelee kiilteiden ja mineraalien laadun ja määrän mukaan.

The regional rock, slate, is found all over the region. Slates are formed through regional metamorphism into foliated grey, greenish or black rocks.  

Maakuntakala / Regional Fish

Siika (Coregonus lavaretus) / Common whitefish 

Lohikaloihin kuuluva siika elää sekä meressä, järvissä että joissa. Siikamuotojen erottelussa käytetään perustana etummaisten kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärää. Pohjanmaan maakuntakala on nimenomaan vaellussiika (siivilähammasluku 30). Siika on Pohjois-Pohjanmaalla yleinen juhla- ja arkiruokakala.

The common whitefish is a species in the salmon family sometimes also called the lavaret or the powan. It is a desired catch among the fishermen and its delicious white meat, smoked or rawpickled, belongs to traditional serving of Oulu region.

Maakuntanisäkäs / Regional Mammal



Kärppä (Mustela ermine) / Stoat (Mustela erminea), ermine

Kärppä on pohjolan toiseksi pienin petoeläin. Kärppä vaihtaa väriä vuodenajan mukaan. Kesällä se on selkäpuolelta ruskea ja vatsasta valkea, talvella sen turkki on kokonaan valkoinen. Hännänpää on musta. Kärppä on maakunnan vaakunaeläin. Heraldiikassa kärppä symboloi puhtautta.

Stoat has spread all over the region, even on many small islands where it came along frozen surfaces. The fur is chestnut brown in summer, with a lighter underside. In winter, the stoat's fur turns completely white, except for the black tip to its tail.